Valtuuston puheenjohtajan valintaan asti kokousta johti demarien Leena Mankkinen.
Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui alkaneen kauden ensimmäiseen kokoukseen maanantaina 9. kesäkuuta. Uuteen aluevaltuustoon kuuluu 22 sosialidemokraattia.
Aluevaltuusto teki henkilövalintoja. Aluehallituksen puheenjohtajaksi valittiin Hanna Tainio ja muiksi aluehallituksen demarijäseniksi Atanas Aleksovski, Taru Tolvanen ja Atte Virolainen. Valtuuston 1. varapuheenjohtajaksi valittiin SDP:n Johanna Loukaskorpi. Kaikki hyvinvointialueen sd-luottamushenkilöt löydät täältä.
Aluevaltuusto käsitteli myös mm. arviointikertomus, toimintakertomusta ja tilinpäätöstä vuodelta 2024. Sosialidemokraatit osallistuivat keskusteluun aktiivisesti.
Kuluneet vuodet ovat olleet alueella alijäämäiset, mutta kuluvan vuoden ennuste näyttäisi päätyvän noin 95 miljoonaa ylijäämäiseksi. Lotta Hamari ja Atte Virolainen nostivat esille kertyneen alijäämän kattamiseen liittyvät riskit palveluiden kannalta.
– Pirha voisi vaikuttaa ponnekkaammin ministeriön suuntaan. Liian tiukka aikataulu johtaa lyhytnäköisiin säästöihin, jotka tulevat myöhemmin kalliimmaksi, niin meille hyvinvointialueelle kuin kunnille ja lopulta valtiollekin, Hamari totesi.
Virolainen puolestaan painotti, että käytännössä vielä ei tiedetä mitä tarkoittaisi, jos hyvinvointialue joutuisi valtionohjaukseen (lisärahan hakemisesta johtuen).
– On välittynyt tunnelma, että se on ikään kuin Gandalf varoittelee Frodoa Mordorista, mutta kukaan ei tiedä mitä se tarkoittaa, Virolainen sanoi viitaten Taru Sormusten Herrasta -kertomuksiin.
Virolainen totesi myös ymmärtävänsä talouden realiteetit, mutta painotti hyvinvointialueen olevan ihmisiä varten.
Ilkka Porttikivi tarkastuskertomuksen pohjalta yhtenä vakavimmista epäkohdista ja eniten kehittämistä kaipaavista palveluita lasten ja nuorten psykiatriaa.
Jos määrässä ajassa hoitoon pääsee vain joka toinen, niin siihen pitää ehdottomasti saada muutosta. Sama koskee aikuissosiaalityön kuormittavuutta. Ei voi millään olla tilanne, jossa yhdellä työntekijällä on sata. Siihen täytyy puuttua, hän painotti.
Atte Virolainen totesi, että polarisaatio nuorten hyvin- ja pahoinvoinnissa on kasvanut ja muistutti, että suurin osa nuorista voi hyvin, mutta ne joilla menee huonoiten menee entistä huonommin. Sosiaalipalveluiden ja nuorten mielenterveyspalveluiden kriisiytymisen vuoksi niistä ei voida säästää.
– Perustason palveluihin tarvitaan lisää resurssia. Me ei voida säästää näistä enää, koska huonosti voivia nuoria alkaa olla yhä enemmän ja tulevaisuudessa se uhkaamaan yhteiskunnan toimintoja maanpuolustuskyvystä lähtien. Nyt ollaan tietyllä tapaa vedenjakajalla. Psykiatrisia palveluita on laiminlyöty 25 vuoden ajan, nyt rupeaa tulemaan raja vastaan.
Mikko Airo ja Hanna-Maria Grann painottivat henkilöstön hyvinvoinnin merkitystä. Airo totesi, että heikoimman arvosanan työhyvinvointikyselyissä on saanut kysymys mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhön.
– Yksi työhyvinvointia lisäävä tekijä on oman työn omistajuus. Eli käytännössä se kuinka paljon omaan työhön voi vaikuttaa ja kuinka paljon sitä koskevia päätöksiä saa tehdä, Airo kertoi.
Hän otti esille myös autonomisemmin toimivien yksiköiden Coxan ja Sydänsairaalan, joissa oman työpaikan suositteluindeksi on merkittävästi Pirhaa parempi.
Lauri Lyly katsoi, että merkittävin sopeutus on alueella nyt tehty ja saatu muutos aikaan taloudessa. Hänen mukaansa tämä mahdollistaa jatkossa palveluiden sisältöihin, tarjontaan, jonoihin ja henkilöstön asemaan liittyvän kehittämis- ja parannustyön.
Vastaa