Tampereen Demarinuorten puheenjohtaja, puoluevaltuutettu Saana Kuusipalo ja Tampereen kaupunginhallituksen jäsen Inna Rokosa osoittivat tukensa opiskelijoiden mielenilmauksille, joissa vastustettiin oikeistohallituksen julmaa leikkauspolitiikkaa.
Saana Kuusipalon puhe Tampereen yliopistolla ja Tampereen ammattikorkeakoululla:
Koulutuslupaukset on petetty – jälleen kerran. Vielä vaalien alla kokoomus lupasi, että koulutus on erityissuojelussa. Silti opiskelijoiden toimeentuloa heikennetään mm. opintorahan ja sen huoltajakorotuksen indeksijäädytyksillä, asumistuen leikkauksilla ja aikuiskoulutustuen lakkauttamisella. Indeksijäädytyksistä seuraa se, ettei opintoraha nouse elinkustannusten nousujen mukana. Kokonaisuudessaan leikkaukset pienentävät opiskelijoiden tuloja keskimäärin yli 100 eurolla kuukaudessa ja yli 1000 eurolla vuodessa.
Samalla kun opiskelijat asetetaan paitsioon toimeentulon heikennyksillä ja korkeakoulujen rahoituksen leikkauksilla, hallitus antaa velaksi verohuojennuksia vauraille. Pienituloisten toimeentulon heikentämisen ohella hallitus aikoo lisätä työelämän turvattomuutta ja nyhtää pienituloisilta suurempia maksuja peruspalveluista. On arvovalinta tehdä politiikkaa, joka johtaa vääjäämättä jyrkkään eriarvoistumiskehitykseen: köyhyyteen, segregaatioon, asunnottomuuteen ja työvoimapulan syventymiseen.
Tälläkin hetkellä useat opiskelijat ovat huolissaan riittävätkö rahat perustarpeisiin, kuten ruokaan tai vuokraan. Opiskelijat tarvitsevat riittävän ja säännöllisen toimeentulon myös elinkustannusten noustessa. On lyhytnäköistä ja vastuutonta politiikkaa kurjistaa köyhyysriskissä olevien opiskelijoiden tilannetta entisestään lisäämällä taloudellista epävakautta. Opiskelijoilta leikkaaminen on leikkaamista tulevaisuudesta, ja siitä koituva velka tulee maksettavaksi viimeistään tuleville sukupolville.
Hallituspuolueiden valitsema linja on kestämätön ja epäinhimillinen kehityssuunta, etenkin tilanteessa, jossa opiskelijoiden jaksaminen on jo koetuksella. Psyykkinen oireilu on korkeakouluopiskelijoilla yleisempää kuin koko väestöllä yhteensä. Yli kolmanneksella opiskelijoista on apua ja hoitoa edellyttäviä psyykkisiä vaikeuksia.
Ei ole näyttöä siitä, että opintorahan tason laskeminen tai ehtojen kiristäminen olisivat johtaneet opiskelijoiden nopeampaan valmistumiseen. Päinvastoin, opiskelijoiden velkaannuttaminen ja lisääntyvä työnteko johtavat kuormittumiseen ja valmistumisen viivästymiseen. Ne kaventavat opiskelijoiden mahdollisuutta keskittyä opintoihin ja vähentävät erityisesti pienituloisten hakeutumista paremman koulutuksen pariin.
Kautta historian opiskelijat ovat olleet etulinjassa vaatimassa parempaa maailmaa. Kuluneen viikon aikana myös Suomessa opiskelijat ovat olleet mukana tässä kamppailussa protestoimalla opiskelijoihin kohdistuvia leikkauksia vastaan, tänäänkin täällä Tampereella. Me opiskelijat emme ole vain opiskelijoita yhteiskunnallisissa kamppailuissa. Olemme usein myös opettajia astuessamme ensimmäisten joukossa sortoa vastaan. Me emme hyväksy hallituksen kaavailemia leikkauksia, jotka kohdistuvat toimeentuloon, koulutuksen laatuun tai hyvinvointiin, yhteiseen tulevaisuuteemme.
Kiitos.
Inna Rokosan puhe Tampereen ammattikorkeakoululla:
Korkeakouluopiskelijoista noin puolet elää köyhyysrajan alapuolella. Lähes joka viides opiskelija on pelännyt ruuan loppuvan ennen kuin sitä on mahdollista ostaa lisää. Nyt meidän opiskelijoiden tilanne on hankaloitumassa entisestään, sillä maamme hallitus aikoo leikata asumistuesta ja jäädyttää opintorahan indeksikorotukset. Vielä viime keväänä pääministeri Orpo sanoi, ettei indeksikorotusten jäädyttäminen koskisi opintotukea.
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry:n laskelman mukaan Tampereella yksin asuvalta päätoimiselta opiskelijalta hallitus leikkaisi noin 113 euroa kuukaudessa. Opintolainan valtiontakauksen määrää korotettaisiin 650 eurosta 850 euroon kuukaudessa.
Suurin osa opiskelijoiden tuloista menee asumiseen. Esimerkiksi Tampereella kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei riitä kaikille opiskelijoille. Ottanemme jatkossa lisää velkaa selvitäksemme arjesta.
Korkeakouluopiskelijoista yli puolet kärsii mielenterveyden ongelmista. Mielenterveysongelmat ovatkin yleisin opiskelukyvyttömyyden syy. Haasteet kasautuvat erityisesti niille opiskelijoille, joilla on jo valmiiksi vaikeaa. Laadukkaat ja ylipäätään saatavilla olevat mielenterveyspalvelut vähentäisivät mielenterveyden eriarvoisuutta, joka on jatkanut kasvuaan koronapandemian vauhdittamana.
Opiskelijoita ja opiskelijoiden tilanteita on moninaisia. Osa meistä pystyy työskentelemään opintojen aikana ja osalle se on esimerkiksi terveydellisistä tai sosiaalisista syistä mahdotonta. Tärkeää on muistaa, että opiskeleminen on päätyömme ja meillä on oikeus opintorauhaan. Sitä rauhaa olemme täällä puolustamassa.
Moninaisten opiskelijoiden joukosta haluan nostaa esiin erityisesti yhden ryhmän: perheelliset opiskelijat. Yliopistossa meitä on yli 12 prosenttia ja ammattikorkeakoulussa jopa joka neljännellä opiskelijalla on lapsi. Alanvaihtajien lisäksi perheelliset opiskelijat käyvät jo nyt eniten töissä turvatakseen toimeentulonsa.
Kun hallitus leikkaa opiskelijoilta, se leikkaa myös perheellisiltä opiskelijoilta. Perheen toimeentulovaikeudet vaikuttavat sekä opiskelijavanhempien omiin että heidän lastensa oppimistuloksiin. Lisäksi pienituloisuus on merkittävä riskitekijä koko perheen psyykkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille.
Erityisesti mielenterveyskriisin aikana me tarvitsemme riittävän toimeentulon voidaksemme suojata hyvinvointiamme. Olen iloinen, että korkeakouluissa opiskelijat ovat asettuneet toimimaan aktiivisesti epäoikeudenmukaisia leikkauksia vastaan. Me emme hyväksy sitä, että elämisen edellytyksistä leikataan.
Kiitos!