Petteri Orpon hallitus antoi lakiesityksen hyvinvointialueiden rahoituksesta eduskunnalle torstaina 16. huhtikuuta. Käytännössä mikään alue ei tule merkittävästi hyötymään esityksestä. Sen sijaan kärsijöiden lista on pitkä ja suurimmat leikkaukset kohdistuvat pääosin väkirikkaisiin ja kasvaviin alueisiin, kuten Pirkanmaalle, Varsinais-Suomeen, Länsi-Uusimaalle ja Helsinkiin.
Laki velvoittaa hyvinvointialueet kattamaan sairaanhoitopiireiltä periytyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä. Pirkanmaa on yksi alueista, joka on omilla päätöksillään pääsemässä tähän tavoitteeseen.
– On hyvin ironista, jopa kaksinaamaista, että pääministeri Orpo hallituksineen hokee, kuinka vastuullinen taloudenpito on tärkeää ja sitten kun taloutta hoidetaan vastuullisesti, niin matto vedetäänkin alta, sosialidemokraattisen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Taru Tolvanen toteaa.
Pirkanmaan osalta lakimuutoksesta johtuva leikkaus tarkoittaa, että vuonna 2029 rahaa asukkaiden palveluihin on käytettävissä 36 miljoonaa euroa vähemmän vuodessa kuin ilman lakimuutosta olisi. Aiempiin kaavailuihin verrattuna Pirkanmaan asema heikkeni merkittävästi, sillä helmikuussa vastaava luku oli 24 miljoonaa euroa. Tieto rahoituksen vähenemisestä tulevaisuudessa tulee väistämättä näkymään alueen taloussuunnittelussa ja ihmisten palveluissa.
– Torstai oli synkkä päivä pirkanmaalaisten palvelujen kannalta. Pirkanmaalla on hyvässä yhteishengessä saatu alueen talous kuntoon ja ajatuksena on ollut, että nyt voidaan lähteä kehittämään palveluita, kuten lisäämään rahoitusta 14 vuorokauden hoitotakuun toteuttamiseen. Nyt nämä suunnitelmat ovat vaakalaudalla, Tolvanen kertoo.
Pirkanmaan Sosialidemokraattien puheenjohtaja Roope Lehto pitää ongelmallisena, että hallitus vetoaa hyvinvointialueiden rahoituksen kasvun jatkumiseen. Vaikka euromäärät kasvavat, myös palveluiden tarve kasvaa jatkuvasti, eikä rahoituksen lisäys ole todellisuudessa riittävä. Laskelmat osoittavat, että rahoituksen kasvutarve vuodesta 2026 vuoteen 2029 on 8,3 prosenttia ja hallituksen päätöksillä rahaa annetaan vain 7 prosenttia enemmän.
– On selvää, että rahoituslain muutos pakottaa alueet leikkauksiin, vaikka hallitus asiaa koittaa kiertää kaikin keinoin. Vai kuvittelevatko ministerit, että sairastaminen, onnettomuudet ja tulipalot loppuvat Helsingistä annetuilla mahtikäskyillä? Lehto kysyy.
Hän korostaa, että rahoituslain muutos ei ole ainoastaan Pirkanmaan ongelma vaan lähes kaikkien alueiden. Myös hän on huolissaan hallituksen ristiriitaisista viesteistä. Esimerkiksi sosiaaliturva- ja työelämäheikennyksissä on painotettu tuottavuuden kasvua, työnteon kannattavuutta ja vastuullista taloudenpitoa, mutta samalla hyvin talouttaan hoitaneita hyvinvointialueita rangaistaan.
– Pääministeri osoitti viime viikolla Ylen puheenjohtajatentissä, ettei ymmärrä lainkaan mistä oli kyse työttömyysturvan suojaosassa, joka ennen poistamistaan kannusti ottamaan vastaan lyhyitäkin työmahdollisuuksia. Nyt pääministeri ja hallitus osoittavat, että alueiden vastuullinen taloudenpito ja palveluiden tehostaminen ei olekaan kannustettavaa, vaan siitä rangaistaan. Mitäköhän mahtaa olla luvassa ensi viikolla?
Vastaa