Lotta Hamari esitti aluevaltuuston kyselytunnilla 2.11.2026 koko sosialidemokraattisen aluevaltuustoryhmän puolesta viranhaltijoille kysymyksen palveluiden vaikuttavuuden edistämisestä. Lue kysymys ja viranhaltijavastaus alta. Kursivoidut kohdat ovat viranhaltijoiden vastauksia.
Pirkanmaan hyvinvointialueen vuosien 2026–2029 strategiassa vaikuttavat palvelut on nostettu yhdeksi neljästä strategisesta kärjestä. Strategiassa tavoitteiksi asetetaan muun muassa ennaltaehkäisevien palveluiden ja peruspalveluiden vahvistaminen, palveluiden laadun ja oikea-aikaisuuden parantaminen sekä toiminnan perustuminen uusimpaan tieteelliseen tietoon. Strategian toteuttaminen edellyttää, että vaikuttavuus näkyy konkreettisesti palveluiden suunnittelussa, johtamisessa, henkilöstön toimintatavoissa ja tulosten seurannassa.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kasvun hillitseminen palveluiden laatua ja saatavuuttaheikentämättä edellyttää vaikuttavuuden järjestelmällistä edistämistä. Käytettävissä olevat voimavarat tulee kohdentaa menetelmiin, joilla saavutetaan mahdollisimman suuri terveys- ja hyvinvointihyöty. Samalla on tärkeää tunnistaa ja vähentää vähähyötyisiä, vanhentuneita tai tarpeettomia hoitoja, tutkimuksia ja toimintakäytäntöjä sekä edistää potilasturvallisuutta. Näin voidaan vapauttaa ammattilaisten työaikaa ja resursseja vaikuttavaan hoitoon, ennaltaehkäisyyn ja asiakkaiden tarpeenmukaisiin palveluihin.
Lisäksi painopisteen siirtäminen korjaavista palveluista ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen voi vähentää raskaampien palveluiden tarvetta, ehkäistä sairauksia ja vahvistaa väestön työ- ja toimintakykyä. Tämä edellyttää pitkäjänteistä johtamista, selkeitä tavoitteita ja tiivistä yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. HYTE-työn tulee olla kiinteä osa hyvinvointialueen palveluiden kehittämistä, ja sen tuloksia tulee arvioida järjestelmällisesti.
Vaikuttavuuden edistämiseen on olemassa kansallisia tietolähteitä ja työkaluja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansalliset laaturekisterit mahdollistavat tiettyjen sairausryhmien hoidon laadun ja hoitotulosten seurannan sekä vertailun. Niiden avulla voidaan arvioida esimerkiksi diabeteksen ja sydänsairauksien hoidon onnistumista, tunnistaa hoitotulosten eroja eri hyvinvointialueiden välillä ja kehittää hoitoketjuja.
Myös eduskunnan valtiovarainvaliokunta on systemaattisesti korostanut laaturekisterien merkitystä. Valiokunta toteaa, että laaturekisterit ovat keskeisiä sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarojen vaikuttavassa kohdentamisessa, palveluiden laadun varmistamisessa ja tiedolla johtamisessa. Samassa mietinnössä valiokunta korostaa hoitotyön tutkimuksen merkitystä laadukkaiden ja vaikuttavien palveluiden kehittämisessä. Vaikuttavuustyössä on erikseen huomioitava hoitotyön merkittävä osuus sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnasta. Arviolta 58 prosenttia sote-henkilöstöstä tekee hoitotyötä. Näin suuren ammattiryhmän toimintakäytäntöjen kehittämisellä on huomattava merkitys palveluiden laadulle, potilasturvallisuudelle, hoitotuloksille ja kustannusvaikuttavuudelle.
Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) edistää näyttöön perustuvaa hoitotyötä tuottamalla ja kokoamalla tutkimustietoa sekä laatimalla kansallisia Hotus-hoitosuosituksia. Hotuksen vuonna 2025 julkaiseman kansallisen selvityksen mukaan näyttöön perustuvan hoitotyön toteutumisessa ja sitä tukevissa rakenteissa on edelleen merkittäviä kehittämistarpeita. Pirkanmaan hyvinvointialueella on tärkeää varmistaa, että Hotus hoitosuositukset, Käypä hoito -suositukset sekä muut luotettavat, tutkimusnäyttöön perustuvat suositukset siirtyvät järjestelmällisesti käytännön työhön. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa voidaan hyödyntää Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) Kasvun tuki menetelmäpankkia, joka kokoaa arvioitua tietoa psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuudesta.
Pirkanmaan hyvinvointialueella tehdään jo paljon hyvää työtä palveluiden vaikuttavuuden, näyttöön perustuvan toiminnan ja ennaltaehkäisyn edistämiseksi. Tämän kyselytuntikysymyksen tarkoituksena on nostaa työn merkitystä esille ja näkyväksi sekä kiinnittää entistä määrätietoisemmin huomiota sen järjestelmälliseen kehittämiseen, johtamiseen ja seurantaan. Vaikuttavuuden vahvistaminen tarjoaa mahdollisuuden parantaa pirkanmaalaisten saamaa hoitoa ja palveluita sekä samalla turvata hyvinvointialueen taloudellista kestävyyttä.
Vastaus:
Kiitos valtuutettu Lotta Hamarille tärkeän asian esille nostamisesta. Pirkanmaan strategian toimeenpanosuunnitelmassa on kuluvan vuoden tavoitteena laatia suunnitelma vaikuttavuuden ja toiminnan seurannasta ja arvioinnista. Se sisältää kattavat toimet vaikuttavuuden edistämisestä. Laadun ja vaikuttavuuden johtamisen rakenteet ovat jo olemassa. Hyvinvointialue johti kansallisen vaikuttavuuskeskuksen hanketta (RRP2) vuosina 2023-2025, jonka kokemuksia voidaan myös hyödyntää työssämme.
1. Miten Pirkanmaan hyvinvointialueella edistetään vaikuttavien palveluiden ja tutkimusnäyttöön perustuvien menetelmien (esim. Hotus-hoitosuositukset, Käypä hoito -suositukset ja Kasvun tuki -menetelmäpankki) käyttöönottoa sekä tunnistetaan ja vähennetään vähähyötyisiä hoitoja, tutkimuksia ja toimintakäytäntöjä?
Hyvinvointialueen asiantuntijat osallistuvat suositusten laatimiseen. Kansalliset ja kansainväliset hoitosuositukset käydään läpi palveluissa ja tarve omien ohjeiden päivittämisestä arvioidaan. Ammattilaiset seuraavat myös Choosing wisely -ja vältä viisaasti -suosituksia. Uusien menetelmien arvioinnissa (HTA, Health Technology Assessment) hyödynnetään Käypä hoito -suositusten näytönastekatsauksia. Hyvinvointialueella on työryhmä uusien menetelmien käyttöönoton tueksi, lääketyöryhmä ja menetelmä- ja hoitotarviketyöryhmä.
Useista hoitosuosituksista puuttuu toistaiseksi tutkimusnäyttö kustannusvaikuttavuudesta. Suositukset eivät myöskään aina sovellu pitkäaikaissairauksien tai monisairaiden asiakkaiden seurantaan, koska ne on tarkoitettu alkuvaiheen tueksi. Tarvittaessa soveltuvuutta arvioidaan pitkäaikaissairauksien seurantaohjeen ohjausryhmässä. Toisaalta on myös tunnistettu, ettei suosituksia kaikilta osin noudateta palveluissa, joissa se olisi tarpeen. Tämän eteen työskennellään edelleen.
Hyvinvointialueella on kartoitettu Hotus-hoitosuositusten käyttöönoton laajuutta. Tuloksia on hyödynnetty koulutusten suunnittelussa. Näyttöön perustuvan toiminnan koulutuksen johdanto-osio on tarkoitettu kaikille ammattilaisille. Tavoitteena on vahvistaa näyttöön perustuvaa toimintaa. Parhaillaan on käynnissä Näyttöön perustuvan toiminnan koulutuksen syventävä jakso, jossa implementoidaan hoitosuositus tai näyttövinkki omaan yksikköön.
Kuulumme hoitotyön kansalliseen vertaiskehittämisen verkostoon, HoiVerkeen. Seuraamme hoitotyön laatua kuvaavia tunnuslukuja mm. kaatumiset ja putoamiset, painehaavat, hoitajien työtyytyväisyys ja hoitotyön potilaspalaute. Niiden avulla hoitotyön laatua saadaan näkyväksi, tunnistetaan vähähyötyisyyttä ja hoitotyön laatua parantavia kehittämistoimia.
Vähähyötyisten toimien karsimista edistetään palvelulinjoilla. Kuluvan vuoden aikana on toteutettu useita työpajoja, joiden tavoitteena on vähähyötyisyyden karsiminen ja vaikuttavuusajattelun vahvistaminen. Osaan on osallistunut myös asiakkaita.
2. Miten kansallisten laaturekisterien ja muuta THL:n toimittamaa tilastotietoa hyödynnetään Pirkanmaan hyvinvointialueella hoitotulosten seurannassa, palveluiden johtamisessa ja hoitoketjujen kehittämisessä?
Kansalliset laaturekisterit kattavat vain osan merkittävistä sairausryhmistä. Hyvinvointialueen asiantuntijoita osallistuu rekisterien kehittämiseen. Yhteisissä kokouksissa käydään läpi rekisterin tuloksia ja alueiden välisiä eroja. Tietoja hyödynnetään palvelujen kehittämisessä.
Kansallisten rekisterien lisäksi hyvinvointialueella on kaupallisia laaturekistereitä, joita hyödynnetään osana sairauksien hoidon vaikuttavuuden seurantaa. Osa vaatii paljon manuaalista tietoa, jolloin syötetty tieto ei aina ole luotettavaa. Terveyshyötyarvio-työkalusta toivotaan apua perusterveydenhuoltoon esim. hoitovajeen tunnistamisessa.
Palveluissa hyödynnetään Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) Kasvun tuki -menetelmäpankkia, joka kokoaa arvioitua tietoa psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuudesta. Hyvinvointialueella on käytössä tutkittuun tietoon perustuvia menetelmiä, kuten LeKe -(leikitään ja keskitytään) interventio, Lapset puheeksi -keskustelu ja Voikukkia -vertaisryhmä. Osaamista on laajasti eri vastuualueilla.
Yksiköissä hyödynnetään myös muuta THL:n tuottamaa laatu- ja vaikuttavuustietoa. Tämän tiedon kokoaminen koko organisaation käyttöön on tavoitteena.
3. Miten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä ennaltaehkäisevää toimintaa vahvistetaan määrätietoisesti osana vaikuttavien palveluiden kokonaisuutta?
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE) on huomioitu strategian toimeenpanossa. Kuluvan vuoden tavoitteet ovat: 1. Hyvinvoinnin ja terveyden sekä osallisuuden edistäminen ja järjestöyhteistyö ovat osa kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaa ja ne rakentuvat vakiintuneelle kumppanuusmallille ja 2. Kehitämme systemaattisesti HYTE-kerroinindikaattoreihin vaikuttavaa toimintaa ja tietojohtamista. Lisäksi tavoitteita on matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintojen kehittämiseen ja asukkaiden itse- ja omahoidon lisäämiseen.
HYTE-tiimi koordinoi yhteistyötä hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen kanssa. Sisäisten, parhaillaan uudistettujen johtamisrakenteiden lisäksi yhteistyö kuntien hyvinvointikoordinaattoreiden kanssa on tiivistä ja sisältää HYTE-suunnitelmien toteutumisen seurannan. Vuosittainen HYTE neuvottelu toteutetaan kuntien ja järjestöjen kanssa – vaikuttamistoimielimet kutsutaan myös mukaan. HYTE-mittaristoa kehitetään osana vaikuttavuussuunnitelmaa ja se liitetään hyvinvointisuunnitelmien raportointiin ja hyvinvointikertomukseen.
Yhteenveto:
Vaikuttavuuden edistäminen muodostaa kokonaisuuden, jossa tutkimusnäyttöön perustuvien menetelmien käyttöönotto, vähähyötyisen toiminnan vähentäminen, vaikuttavuus- ja laatutiedon hyödyntäminen sekä ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen tukevat toisiaan. Tavoitteena on, että vaikuttavuus näkyy entistä järjestelmällisemmin niin palveluiden suunnittelussa ja johtamisessa kuin ammattilaisten arjen työssä ja toiminnan tulosten seurannassa. Tämä tukee sekä pirkanmaalaisten terveys- ja hyvinvointihyötyjen parantamista että hyvinvointialueen voimavarojen tarkoituksenmukaista käyttöä.
Vastaa