Evankelis-luterilaisen kirkon rooli suomalaisessa yhteiskunnassa on edelleen merkittävä, vaikka kirkon jäsenmäärän lasku näyttää pysyvältä trendiltä. Hengellisen perustehtävänsä lisäksi kirkolla on merkittäviä yhteiskunnallisia tehtäviä, näkyvimpänä hautaustoimi. Haastavina aikoina kirkolla on oma roolinsa myös henkisen huoltovarmuuden turvaajana.
Seurakuntavaalien äänestysprosentti vuonna 2022 oli valtakunnallisesti vain 12,7 prosenttia. Luku on huolestuttavan pieni: vain noin joka kahdeksas äänioikeutettu vaikutti siihen, kuka seurakunnissa käyttää valtaa.
Seurakuntavaaleista puhuttaessa huomio kiinnittyy usein yksittäisten seurakuntien toimintaan. Harvemmin muistetaan, että vaaleissa valituilla päättäjillä on vaikutusvaltaa myös kokonaiskirkon tasolla, sillä he ovat mukana valitsemassa kirkolliskokouksen maallikkoedustajia. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin, joka päättää muun muassa kirkon opista, kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muutosehdotuksista sekä kirkon yhteisestä hallinnosta ja taloudesta.
Yleinen havainto on, että kirkollisesti aktiiviset ihmiset ovat myös aktiivisempia äänestäjiä. Seurakuntavaalikonetta tarkastelemalla osoittautuu, että ehdokkaiden joukossa erilaiset herätysliiketaustat näyttävät korostuvan suhteessa herätysliikkeisiin kuuluvien osuuteen koko kirkon jäsenistöstä. Monet herätysliikkeet edustavat eri tavoin konservatiivisia näkemyksiä. Kun vain pieni osa kirkon jäsenistä äänestää, on perusteltua kysyä, kuvaako kirkollinen päätöksenteko riittävän hyvin koko jäsenkunnan näkemyksiä.
Perjantaina 6. marraskuuta tulee kuluneeksi 40 vuotta päätöksestä, jolla pappisvirka avattiin naisille. Se on varmasti yksi kirkkomme lähihistorian merkittävimmistä tasa-arvopäätöksistä, mutta sitäkään ei pidä pitää itsestäänselvyytenä. On aiheellista pohtia, saavuttaisiko vastaava päätös nykyisellä kirkolliskokouksen kokoonpanolla vaadittavan kolmen neljäsosan enemmistön.
Ei siis ole yhdentekevää, äänestävätkö seurakuntalaiset vai eivät. Lopulta vain annetut äänet vaikuttavat siihen, miltä oman seurakunnan ja koko kirkon päätöksenteko näyttää. Kannustankin jokaista äänioikeutettua käyttämään ääntään, jotta kirkko olisi mahdollisimman laajasti jäsentensä näköinen.
Leevi Karisalmi
Kirkolliskokousedustaja 2024–2028, SDP Pirkanmaan toiminnanjohtaja
Vastaa