Lauantaina 26.9. Työväenmuseo Werstaalla järjestetyssä seminaarissa hyvinvointialueen luottamushenkilöt sekä piirihallituksen ja kuntien edustajat kokoontuivat keskustelemaan hyvinvointialueen ajankohtaisista asioista sekä kuulemaan alustuksia valtakunnallisesta näkökulmasta.
Seminaarin avaussanat lausunut aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Taru Tolvanen toi esiin Pirkanmaan haastavan tilanteen: ikääntyneiden määrä ja palveluntarve kasvavat, mutta rahoitus ei kasva samassa suhteessa. Haasteena on myös se, että monilla hyvinvointialueilla taloustilanne on Pirkanmaata heikompi, minkä seurauksena hyvin talouttaan hoitaneilta alueilta, kuten Pirkanmaalta, leikataan suhteellisesti enemmän ja kannetaan vastuuta myös muiden alueiden tilanteesta.
Pirkanmaalla on Tolvasen mukaan kuitenkin tehty paljon oikein. Henkilöstö tekee joka päivä tärkeää työtä, ja poliittisessa päätöksenteossa on pystytty löytämään ratkaisuja yhteistyöllä.
”Me uskomme ryhmänä, että apua kannattaa antaa ajoissa ja ihmisten pitää päästä hoitoon ennen kuin ongelmat kasvavat liian isoiksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei ole kustannus, vaan investointi. Me vaadimme yhä, että 14 vuorokauden hoitotakuusta pidetään kiinni”, Tolvanen linjasi.
Lyly nosti esiin talouden ja työllisyyden haasteet
Kansanedustaja Lauri Lyly toi seminaariin poliittisen tilannekatsauksen eduskunnasta ja ajankohtaisesta budjettikäsittelystä. Hän muistutti, että Orpon hallitus on ottanut 50 miljardia euroa uutta velkaa, mikä on enemmän kuin mikään hallitus aiemmin.
Lyly totesi, että hallituksen puhe talouskasvusta ei näy tavallisten ihmisten arjessa. Työttömyys on kasvanut joka kuukausi Orpon hallituskauden aikana, työttömyys on yhä Euroopan korkein ja jo 40 % työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä. Samaan aikaan suurituloisille on annettu tuhansien eurojen veronalennuksia, kun pienituloisille hyödyt ovat jääneet muutamiin kymppeihin vuodessa. Hallitus vie keskustelua bensaan ja sähkönhintaan, eikä puhu pitkäkestoisista ongelmista kuten terveydenhuollon asiakasmaksujen noususta ja hoitoonpääsystä.
Talouden tasapainottaminen tulee Lylyn mukaan ensi vaalikaudella olemaan vaikeaa, mutta mahdollista. SDP:n mallissa sopeutusta tehdään kasvun, työllisyyden, verotuksen, menojen hidastamisen ja rakenneuudistusten kautta. Lyly korosti myös tulevaisuudenuskon vahvistamisen merkitystä ja sen vaikutusta kulutukseen ja kasvuun: pienituloisilla rahat menevät arjessa pärjäämiseen, kun taas hyväosaisilla on enemmän mahdollisuuksia säästää ja sijoittaa.
Lopuksi Lyly muistutti tulevien eduskuntavaalien suuresta merkityksestä: ”Vaaleissa päätetään, jatkuuko nykylinja vai muuttuuko suunta.”
Haasteita riittää, mutta Pirkanmaalla on saatu aikaan myös paljon hyvää
Aluehallituksen puheenjohtaja Hanna Tainio käänsi kuulijoiden katseet Pirkanmaan hyvinvointialueen tilanteeseen. Pirkanmaa on ennusteiden mukaan yksi neljästä alueesta, joka pystyy kattamaan alijäänsä vuoden loppuun mennessä, mistä Tainion mukaan on syytä olla tyytyväinen. Epävarmuutta tuo kuitenkin rahoitus, jonka lopullinen määrä selviää vasta vuoden lopussa budjetin hyväksymisen jälkeen.
Tainio nosti esiin myös konkreettisia onnistumisia. Lakisääteiset palvelut on pystytty hoitamaan Pirhassa pääosin hyvin, henkilöstön tyytyväisyys on kasvanut ja sairauspoissaolot hieman vähentyneet. Myös vuokratyövoiman kustannuksia on saatu merkittävästi alas ja suun terveydenhuollon jonoja purettua.
14 vuorokauden hoitotakuuseen ei vielä päästä, mutta käynnistyneestä omalääkärimallista ikäihmisille ja muille paljon palveluita tarvitseville sekä ammatinharjoittajamalliin saadusta rahoituksesta odotetaan helpotusta tilanteeseen. Ikäihmisten palveluissa pidetään lisäksi tärkeänä varmistaa, että tarvittava asumispalvelu järjestyy lain edellyttämässä ajassa ja mahdollisimman lähellä omaisia.
Tainio muistutti, että vaikka hyvinvointialueen tilanteesta saa mediasta helposti synkän kuvan, Pirkanmaalla tehdään jatkuvasti myös paljon palveluiden uudistamista ja kehittämistä, mikä ei aina näy julkisuudessa.
Paneelissa keskusteltiin sote-palveluiden tulevaisuudesta
Lounaan jälkeisessä paneelissa jatkettiin keskustelua hyvinvointialueiden rahoituksesta, henkilöstön hyvinvoinnista, asiakasmaksuista, hoitoonpääsystä ja ikäihmisten palveluista. Keskustelemassa olivat kansanedustaja Hanna Laine-Nousimaa, aluehallituksen puheenjohtaja Hanna Tainio ja Kimmo Mäkelä, Tehyn koordinoiva pääluottamusedustaja Pirkanmaan hyvinvointialueella. Paneelin juonsi Pirkanmaan Demarinuorten puheenjohtaja Eemeli Issakoff.
Laine-Nousimaa nosti tärkeiksi säilytettäviksi asioiksi 14 vuorokauden hoitotakuun, laadukkaan ikääntyneiden hoivan ja kohtuulliset asiakasmaksut. Laine-Nousimaa myös muistutti, että nykyhallitus on siirtänyt kelakorvauksia julkisesta yksityiselle, vaikka rahat voitaisiin käyttää julkisten palveluiden vahvistamiseen. Hän kiitti Pirhaa siitä, että Pirhassa voi hakea asiakasmaksujen huojennuksia yhtenä viidestä hyvinvointialueesta Suomessa.
Sote-alan veto- ja pitovoiman kannalta Mäkelä korosti palkkauksen, hyvien työolojen, oikeudenmukaisen johtamisen, kouluttautumisen, urakehityksen ja työsuhteiden pysyvyyden merkitystä. Laine-Nousimaa nosti esiin aikuiskoulutustuen palauttamisen ja Tainio toivoi alasta myös myönteisempää julkista keskustelua.
Ikäihmisten palveluissa panelistit korostivat kotona asumisen tukemista, oikea-aikaisia palveluita ja sujuvaa siirtymistä palveluasumiseen. Lisäksi esiin nousivat yhteisöllisen asumisen kehittäminen ja hoitajamitoituksen palauttaminen 0,7:ään. ”Ikäihmisten hoito on arvovalinta, joka kertoo siitä, miten yhteiskunta huolehtii heikommassa asemassa olevista”, Mäkelä lausui.
Tulevalta vaalikaudelta panelistit peräänkuuluttivat ennen kaikkea ennustettavaa ja riittävää rahoitusta, tarvittavan hoidon ja hoivan varmistamista sekä panostuksia ennaltaehkäisyyn. ”Riittävä rahoitus pitää taata, jotta voidaan säilyttää hyvinvointivaltio”, tiivisti Mäkelä.
Järjestöjen leikkaukset näkyvät myös hyvinvointialueilla
Päivän viimeisessä puheenvuorossa SOSTE ry:n erityisasiantuntija Miia Nahkuri kertoi sote-järjestöjen tilanteesta ja avasi, mitä järjestöihin kohdistuvat leikkaukset tarkoittavat ihmisten hyvinvoinnille ja hyvinvointialueille.
Nahkuri nosti esiin järjestöjen tärkeän roolin ennaltaehkäisevässä työssä ja palveluiden tukena. Esimerkiksi Muistiliiton toiminta tukee toimintakykyä, ja järjestöillä on tärkeää asiantuntemusta puhevammaisten huomioimisessa sote-palveluiden digitalisoinnissa. Nahkuri kertoi, että 53 prosenttia sote-johtajista ajattelee, että järjestöjen tulisi ottaa nykyistä enemmän vastuuta ihmisten hyvinvoinnista.
Samaan aikaan hallitus on päättänyt leikata puolet järjestöjen STEA-avustuksista hallituskauden aikana. Leikkaukset ovat jo näkyneet muun muassa kohtaamispaikkojen, ryhmätoiminnan ja yksilöllisen työn leikkauksina. Nahkurin mukaan lähes kaikissa valtakunnallisissa sote-järjestöissä käydään tällä hetkellä yt-neuvotteluja, ja 40 prosenttia kaikista sote-järjestöistä pitää toiminnan lakkaamista mahdollisena seuraavan kahden vuoden aikana.
Hallituksen tarjoama 25 miljoonan euron hankerahoitus ei Nahkurin mukaan korvaa pysyvää rahoitusta, sillä hankeraha mahdollistaa toimintaa vain rajatuksi ajaksi. Järjestötyön vaikuttavuus perustuu hänen mukaansa pitkäjänteisyyteen.
Leikkausten vaikutuksia on vaikea arvioida, sillä sosiaali- ja terveysministeriö ei ole tehnyt niistä vaikutustenarviointia, vaikka sosiaali- ja terveysvaliokunta on tätä monta kertaa edellyttänyt. Nahkuri arvioi, että osa ihmisistä voi päätyä esimerkiksi auttavista puhelimista päivystykseen, mutta suurimpana riskinä hän pitää sitä, että ihmiset putoavat kokonaan palveluiden ulkopuolelle.
Suunta voidaan muuttaa
Taru Tolvanen loi loppusanoissaan osallistujiin toivoa ja taistelutahtoa paikoin synkästä tilannekuvasta huolimatta:
”Vaalit tulee ensi vuonna ja ne on voitettavissa. Se vaatii työtä, mutta kunhan teemme hommia yhdessä, voimme muuttaa Suomen suunnan ja tehdä asioita reilummin”.
Vastaa