Valtuuston kyselytunti: Miten Pirkanmaan hyvinvointialue varmistaa riittävät harjoittelupaikat psykologian opiskelijoille?

Lotta Hamari esitti aluevaltuuston kyselytunnilla 15.6.2026 viranhaltijoille kysymyksen psykologian opiskelijoiden harjoittelupaikkojen turvaamisesta Pirkanmaalla. Lue kysymys ja viranhaltijavastaus alta. Kursivoidut kohdat ovat viranhaltijoiden vastauksia.

Psykologian opiskelijoiden tutkintoon kuuluviin pakollisiin harjoitteluihin ja tutkintojen valmistumiseen liittyy Pirkanmaalla vakava pullonkaula. Keväällä 2026 jopa noin puolet Tampereen yliopiston maisterivaiheen psykologian opiskelijoista oli vailla harjoittelupaikkaa, mikä on koko maan heikoin tilanne. Harjoittelupaikkojen puute uhkaa viivästyttää valmistumista ja vaikeuttaa uusien psykologien siirtymistä työelämään samaan aikaan, kun mielenterveyspalveluissa on merkittävä tarve osaavasta henkilöstöstä. 

Pirkanmaan hyvinvointialueella psykologiharjoittelijoille ei ole tällä hetkellä erillistä budjetoitua harjoittelupaikkakapasiteettia, ja alustavien tietojen mukaan syksylle 2026 tarjolla on vain kahdeksan harjoittelupaikkaa. Tilanne on kestämätön sekä opiskelijoiden että alueen palveluiden tulevaisuuden kannalta. Lisäksi aluevaltuuston kokouksessa 27.4.2026 nuorisovaltuuston edustaja nosti esille matalan kynnyksen palvelut ja niihin varatut resurssit. Psykologiliiton suosituksen mukaan tarpeenmukainen mitoitus kaikilla kouluasteilla on 1 psykologi 500 oppilasta/opiskelijaa kohden. 

Psykologian opiskelijat ovat tulevaisuuden ammattilaisia, joita Pirkanmaan palveluissa kipeästi tarvitaan. Alueen on kannettava vastuunsa siitä, ettei koulutuspolku katkea viime metreillä puuttuvien harjoittelupaikkojen vuoksi. 

Harjoittelupaikkojen puute ja siitä johtuva valmistumisen viivästyminen koskee myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon alojen opiskelijoita. 

Me allekirjoittaneet valtuutetut kysymme: 

1. Miten Pirkanmaan hyvinvointialue aikoo varmistaa, että psykologian opiskelijoille on riittävästi laadukkaita ja ohjattuja harjoittelupaikkoja, jotta opiskelijoiden valmistuminen ei tarpeettomasti viivästy? 

Harjoittelupaikkoihin on voitu varata rahoitusta vain rajallinen määrä, sillä harjoittelut toteutetaan 5 kuukauden palkallisena työnä ammattitehtävissä toimien. Keväällä 2026 on ollut tarjolla 9 harjoittelupaikkaa, syksyllä tulee haettavaksi lisää harjoittelupaikkoja. Lisäksi harjoittelujen tarjonnassa voidaan hyödyntää tarjolla olevia sijaisuuksia.

Hyvinvointialueen, Tampereen yliopiston sekä Pirkanmaan psykologiyhdistyksen tapaamisissa on perehdytty yhdessä asiaan ja etsitty ratkaisuja. Lisäksi eri palvelulinjojen, harjoittelupalveluiden ja HR:n asiantuntijat ovat koonneet tietoa rekrytoinneista niiden vauhdittamisen tueksi.

Sote-johtoryhmä on käsitellyt psykologian opiskelijoiden harjoittelupaikkatilannetta kahdesti tämän vuoden kuluessa yhdessä harjoittelupalveluiden ja HR:n edustajien kanssa. Ratkaisua etsitään parhaillaan siihen, miten seuraavien vuosien talousarviovalmistelussa voitaisi lisätä psykologian opiskelijoiden palkallisten harjoittelujaksojen mahdollisuuksia huomioiden taloustilanteen ja ohjaajaresurssit.

Laadukkaat harjoittelujaksot taataan nimeämällä opiskelijalle kokenut ja pedagogisesti kyvykäs ammattilainen ohjaajaksi, joka tukee opiskelijan ammatillista kasvua harjoittelujakson aikana ohjaamalla, perehdyttämällä ja reflektoimalla oppimistilanteita.

2. Mitä toimenpiteitä Pirha tekee yhteistyössä Tampereen yliopiston ja valtion toimijoiden kanssa sosiaali- ja terveysalan harjoittelupaikkapulan ratkaisemiseksi pidemmällä aikavälillä? 

Pirkanmaan hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteistön välinen yhteistyösopimus ja –ohjelma määrittelee yhteistyömme suunnan ja laadun. Asiakirjoissa on huomioitu harjoittelupaikkoihin liittyvä yhteistyö, joka on aktiivista vuoropuhelua harjoitelupaikkojen laadusta, kestosta ja erilaisiin tutkintoihin liittyvistä tarpeista.

Aktiivinen vuoropuhelu on välttämätöntä sekä hyvinvointialueen sisällä toimintayksikkötasolla että kaikkien alan koulutusorganisaatioiden kanssa. Yhteistyö on koettu sujuvaksi ja rakentavaksi. Usean sosiaali- ja terveysalan koulutuksen sisäänottomääriä on kasvatettu, mikä on lisännyt tarvetta lisätä harjoittelupaikkoja tai tarjota niitä esimerkiksi pariharjoitteluina. Osa harjoitteluista on tutustumista työtehtäviin, osassa toimitaan itsenäisesti ammattitehtävissä, mutta joka tapauksessa harjoittelut vaativat ohjausresurssia- ja osaamista.

Toisen asteen koulutusorganisaatioiden opettajaverkoston kanssa käydään aktiivista keskustelua oppimisalakohtaisista harjoittelutarpeista ennakoiden. Toteutuneiden työssäoppimisjaksojen määrä ei ole tällä hetkellä tiedossa organisaatiotasolla, sillä opiskelijat operoivat suoraan harjoitteluyksiköiden kanssa. Alueellisten ammatillisten oppilaitosten (Tredu, TAKK, Sasky ja Vaao) edustajien tuottaman arvion mukaan lähihoitajaopiskelijoiden työssäoppimispaikkojen tarve vaihtelee syksyn 2026 aikana viikottain. Vaihteluväli on jopa 140-580 opiskelijaa/ kalenteriviikko.Järjestelmäratkaisua etsitään parhaillaan yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa, jotta jatkossa voidaan tarjota työssäoppimispaikkoja yhdenmukaisesti, ennakoivasti ja systemaattisesti.

Sote-alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden määrä on kasvanut hyvinvointialueen aikana. Ammattikorkeakoulututkinnoista harjoittelujaksoja on tarjottu 13 eri tutkinnon opiskelijoille, jotka suorittivat 2474 harjoittelujaksoa tänä keväänä. Vastaava luku oli vuosi sitten 2238 harjoittelujaksoa. Suoritettuja harjoitteluviikkoja oli tänä keväänä 11 166, kun vastaava luku oli viime vuonna 10 079 harjoitteluviikkoa. Tällä hetkellä harjoittelupaikkojen varausjärjestelmässä on edelleen varattavissa olevia harjoittelupaikkoja ensi syksylle.

Korkeakouluopiskelijoista lääketieteen opiskelijoiden kliiniset jaksot turvataan opetussuunnitelman mukaisesti ja 3-4 viikon mittaisia palkallisia amanuenssijaksoja tarjotaan 120 jaksoa vuosittain. Amanuenssijaksot suunnataan ns. pula-aloille ja eri toimintayksiköihin tasaisesti. Valtion talouden koulutusleikkaukset näkyvät siten, että palkallisia jaksoja ei pystytä tarjoamaan kaikille kurssin opiskelijoille, sillä valtion tuki harjoittelun rahoittamiseksi on pienentynyt arviolta noin 17-18 %.

Sosiaalityön ja psykologian opiskelijoiden palkallisten harjoittelujen turvaamistarve on tunnistettu. Opiskelijoiden ohjauksen merkitys tunnistetaan merkittävänä tekijänä ammatillisen kasvun osalta ja harjoittelupaikat halutaan mahdollistaa hyvinvointialueen taloudelliset reunaehdot huomioiden.

Vastauksen ovat antaneet HR-johtaja Aija Tuimala, TKIO-palvelujohtaja Katja Luojus sekä palvelupäällikkö Karoliina Lepola.

Kysymyksen ovat allekirjoittaneet: