Mikko Airo esitti aluevaltuuston kyselytunnilla 15. syyskuuta kysymyksen tekoälyn hyödyntämisestä hyvinvointialueella.
Kysymys ja viranhaltijavastaus luettavissa alla. Kursivoidut kohdat viranhaltijoiden vastauksia.
Generatiivisella tekoälyllä on merkittävä potentiaali sosiaali- ja terveydenhuollon arjen kuormituksen keventämisessä. Sen avulla voidaan kohdentaa rajallisia resursseja tehokkaammin, lyhentää jonotusaikoja ja vapauttaa henkilöstön aikaa potilastyöhön. Suomessa lääkärit käyttävät nykyisin jopa 3–4 tuntia päivässä pelkkään kirjaamiseen. Esimerkiksi yhdysvaltalaisessa kokeilussa tekoäly on vähentänyt tätä aikaa yhdellä tai kahdella tunnilla päivässä.
Monet rutiininomaiset tehtävät, kuten vastaanottotilanteiden kirjaaminen, potilasasiakirjoista tiedon etsiminen, reseptien uusiminen sekä ajanvaraus ja aikataulutus, voidaan automatisoida heikentämättä hoidon laatua. Suomessa tekoälyä on jo pilotoitu, esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla käytössä on tekoälykirjuri, joka kuuntelee vastaanoton ja tuottaa kirjallisen koosteen. Myös Pirkanmaalla käynnistetään pian pilotti, jossa tekoäly tekee koosteita potilasasiakirjamerkinnöistä.
Hyvinvointialueen strategiassa todetaan, että olemme edelläkävijä toiminnan kehittämisessä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Tämä tavoite edellyttää, että myös tekoälyn hyödyntäminen on ennakoivaa ja innovatiivista.
Pyydän selvitystä seuraaviin kysymyksiin:
1. Mikä on Pirkanmaan hyvinvointialueen johdon tahtotila tekoälyn hyödyntämisessä ja miten tekoäly on kytketty alueen kokonaisstrategiaan?
Pirkanmaan hyvinvointialueen johdon tahtotila tekoälyn hyödyntämisessä liittyy vahvasti hyvinvointialueen strategisten kärkiteemojen edistämiseen. Tekoäly nähdään yhtenä potentiaalisena teknologiana, jonka avulla voidaan tukea ja vahvistaa kärkiteemoja monipuolisesti.
Tekoälyllä on esimerkiksi potentiaalia:
1. parantaa asiakaskokemusta (linkitys kärkeen 1: Tärkeintä on ihminen)
2. tuottaa datasta ennusteita toiminnan tueksi (linkitys kärkeen 2: Yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut),
3. parantaa työntekijäkokemusta (linkitys kärkeen 3: Hyvinvoivat työntekijät),
4. automaation kautta tehostaa tiedon jalostamista ja työprosesseja (linkitys kärkeen 4: Yhdessä yhteentoimiva hyvinvointialue).
Lisäksi tekoälyn rooli korostuu erityisesti tietohallinnon muutosohjelmassa 2.0, joka on päivitetty kuluvan vuoden aikana ja sijoittuu kärki 2:n alle. Ohjelman yhtenä painopistealueena on automaation ja tekoälyn hyödyntäminen osana toiminnan kehittämistä.
2. Miten on varmistettu, että käytössä on riittävästi asiantuntemusta tekoälyn hyödyntämisen osalta huomioiden tietoturvan, riskit ja rajoitukset?
Pirkanmaan hyvinvointialueella tekoälyn vastuullinen ja turvallinen hyödyntäminen perustuu vahvaan asiantuntijayhteistyöhön ja suunnitelmalliseen kehittämiseen. Alueella toimii sisäinen tekoälyfoorumi, joka koostuu laaja-alaisesti eri yksiköiden asiantuntijoista. Mukana ovat muun muassa palvelulinjat, tietohallinto (mukaan lukien tietosuoja ja tietoturva), lakipalvelut, tutkimuksen palvelut sekä tietojohtaminen.
Foorumi kokoontuu säännöllisesti ja toimii keskeisenä asiantuntijaelimenä tekoälyratkaisujen pilotoinnissa ja käyttöönotossa. Toiminta perustuu Pirkanmaan hyvinvointialueen tekoälypolitiikkaan, joka on foorumin valmistelema ja hyväksytty aluehallituksessa kuluvan vuoden alkupuolella. Politiikka linjaa selkeästi tekoälyn käytön periaatteet, mukaan lukien tietoturvan, tietosuojan, eettisten riskien ja teknologisten rajoitusten huomioimisen.
Tänä kesänä Pirhaan on lisäksi palkattu ensimmäinen täysipäiväinen digiasiantuntija, jonka tehtävänä on edistää tekoälyn hyödyntämistä alueella. Hänen johdollaan on julkaistu uusia ohjeita tekoälyn käytöstä henkilöstölle, ja parhaillaan valmistellaan henkilöstölle suunnattua tekoälykoulutuskokonaisuutta. Sekä ohjeistuksessa että tekoälypolitiikassa korostetaan tietoturvan, tietosuojan, riskien ja rajoitusten huolellista läpikäyntiä osana vastuullista tekoälyn käyttöä.
Tällä kokonaisuudella varmistetaan, että tekoälyn käyttöönottoa ohjaa monialainen asiantuntemus, ja että ratkaisut ovat linjassa sekä lainsäädännön että hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden kanssa.
3. Millainen on tekoälyn käyttöönotolle laadittu selkeä etenemissuunnitelma, jossa on aikataulut ja sovelluskohteet?
Pirkanmaan hyvinvointialueella tekoälyn käyttöönotolle laaditaan parhaillaan selkeää etenemissuunnitelmaa. Suunnitelmassa tullaan määrittelemään konkreettiset sovelluskohteet, aikataulut ja etenemisen vaiheet, huomioiden samalla tietosuojaan, tietoturvaan ja lainsäädäntöön liittyvät vaatimukset.
Tällä hetkellä aktiivisesti edistettävinä tekoälysovelluskohteina ovat:
1. Asiakaspalautteiden avointen vastausten automaattinen analyysi – käyttöönottohanke käynnissä syksyllä 2025.
2. Sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioiden yhteenvetojen automatisointi – STM-rahoitteinen pilotti käynnissä kuluvan vuoden aikana.
3. Koosteiden tuottaminen potilasasiakirjamerkinnöistä vastaanottokäynnin tueksi – pilottivaiheessa vuoden 2025 aikana.
4. Generatiivisen tekoälyn työkalujen käyttöönoton edistäminen – keskiössä tietosuoja- ja tietoturvaprosessien huolellinen läpikäynti.
Näiden lisäksi Pirhassa on käynnissä useita tekoälyyn liittyviä tutkimushankkeita, erityisesti terveydenhuollon kontekstissa. Tutkimustoiminta tukee pitkäjänteistä kehittämistä ja tuo lisäarvoa sovelluskohteiden arviointiin.
Sovelluskohteiden valinnassa noudatetaan pragmaattista lähestymistapaa: pyritään tunnistamaan ratkaisuja, jotka tuottavat merkittävää hyötyä esimerkiksi toimintojen automatisoinnin kautta, mutta joiden käyttöönottoon liittyvät riskit – erityisesti tietosuoja-, tietoturva- ja lainsäädännölliset näkökulmat – ovat hallittavissa ja mahdollisimman vähäisiä.
Tämä suunnitelmallinen ja asiantunteva lähestymistapa varmistaa, että tekoälyn käyttöönotto etenee hallitusti, vastuullisesti ja hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden mukaisesti.
4. Millaisia resursseja tekoälyn käyttöönotto vaatii ja miten on varmistettu riittävä resursointi nopean, eteenpäin katsovan ja systemaattisen etenemisen mahdollistamiseksi?
Tekoälyn käyttöönotto Pirkanmaan hyvinvointialueella edellyttää monipuolisia resursseja, mutta ne eivät merkittävästi poikkea muiden uusien teknologioiden käyttöönoton vaatimuksista. Tarvitaan sekä henkilöresursseja että taloudellisia panostuksia, jotta eteneminen on mahdollista suunnitelmallisesti, ripeästi ja vastuullisesti.
Henkilöresursseja tarvitaan erityisesti:
1. tekoälyn käyttöönoton koordinointiin ja edistämiseen,
2. käyttäjien tukemiseen organisaation sisällä,
3. projektinhallintaan,
4. sekä tietosuoja- ja tietoturvaselvitysten tekemiseen.
Taloudellisia resursseja puolestaan tarvitaan:
1. toimittajien ratkaisukehityksen ja käyttöönottotoimien kustantamiseen,
2. tekoälyn käytöstä kertyvien IT-palvelukulujen kattamiseen.
Pirkanmaan hyvinvointialueella on tällä hetkellä siis yksi täysipäiväinen digiasiantuntija, jonka tehtävänä on edistää tekoälyn käyttöönottoa ja varmistaa systemaattinen eteneminen sekä esim. arvioida tulevaisuuden konkreettisia resurssitarpeita.
Tekoälyn nopeaa edistämistä haastavat kuitenkin resurssien väistämätön priorisointi – esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmien konsolidointi on tällä hetkellä perustellusti korkeammalla prioriteetilla. Lisäksi etenkin terveydenhuollon kontekstissa EU-lainsäädäntö ja sen kansalliset sekä alueelliset tulkinnat asettavat tiukkoja reunaehtoja tekoälyn soveltamiselle.
Näistä haasteista huolimatta Pirha seuraa aktiivisesti muiden hyvinvointialueiden tekoälykehitystä ja pyrkii hyödyntämään jo tuotantokäyttöön edenneitä ratkaisuja, mikä mahdollistaa resurssien tehokkaamman käytön ja nopeamman etenemisen.
Resursointia tarkastellaan jatkuvasti osana strategista kehittämistä, ja tavoitteena on varmistaa, että tekoälyn käyttöönotto etenee hallitusti, vaikuttavasti ja vastuullisesti – osana hyvinvointialueen kokonaisstrategiaa.