Mikko Airo esitti aluevaltuuston kyselytunnilla 27.4.2026 viranhaltijoille kysymyksen perusterveydenhuollon resursseista. Lue kysymys ja viranhaltijavastaus alta. Kursivoidut kohdat ovat viranhaltijoiden vastauksia.
Aluevaltuuston 8.12.2025 hyväksymässä talousarviossa yhteinen tahtotila on perusterveydenhuollon vahvistaminen. Tälle sektorille päätettiin kohdentaa uusia panostuksia, jotta hyvinvointialueen laajuisesti päästäisiin 14 vrk hoitotakuuseen. Viime vuonna hoitoon pääsy toteutui tilastojen mukaan vähintään 14 vrk:ssa noin 85 %: sesti. Tiedämme, että tilastot koostuvat kuitenkin suurelta osin virheellisistä merkinnöistä, jotka parantavat hoitoonpääsytietoja. Tätä väittämää tukee myös se, että usean kunnan alueella on vuoden 2025 aikana tehty runsaasti lisätyönä jononpurkua, sillä jopa 3kk hoitotakuu on ollut uhattuna. Siten todellisuus on perustellusti merkittävästi tätä lukemaa heikompi. Hoitotakuun parantaminen vaatii siten huomattavia panostuksia.
Kiristettyyn hoitotakuuseen pääsemiseen budjettiarvioksi antoivat viranhaltijat 800 000 €, joka sittemmin myönnettiin kokonaisuudessaan. Perusterveydenhuollon vahvistamispäätöksistä huolimatta vuoden 2026 budjetissa on 23,47 (7,3 %) lääkärin ja 22,83 (3,4 %) hoitajan vähennykset verrattuna vuoden 2025 budjettiin. Vaikka kyseessä osin olisikin rekrytointivaikeuksista johtuvia avoimia tehtäviä. On huomioitava, että tilanteessa, jossa 3 kuukauden hoitotakuu on useilla alueilla vaarantunut ja lääkäri-potilassuhde on huomattavasti yli suositusten, jokainen täyttämätön vakanssi edustaa toteutumatonta hoitoa, ei ylimääräistä resurssia. Perusterveydenhuollosta siis jälleen leikataan. Tämän lisäksi hanketyö on loppunut, joten kehittämistyöhön käytettävä työpanos tulee palvelutuotannon budjetista ja erikoissairaanhoidosta siirtyneet tehtävät lisäävät perusterveydenhuollon painetta.
Tavoitteena vuodelle 2026 on lisäksi parantaa hoidon jatkuvuutta. Tyypillisesti hoidon jatkuvuus ja hoitoon pääsy ovat vastakkaisia tavoitteita samoista resursseista kilpailtaessa erityisesti alkuvaiheessa. Jatkuvuus ei paranna hoitoon pääsytilastoja lyhyellä aikavälillä.
Edellä olevan perusteella esitämme hyvinvointialueen johdolle seuraavat kysymykset:
1. Mihin konkreettisiin laskelmiin perustuu arvio, että 800 000 euron lisäpanostus riittää kuittaamaan 14 vrk hoitotakuun toteutumisen koko hyvinvointialueella?
Talousarvioraami vuodelle 2026 perustuu vuoden 2024 toteumaan. Avopalvelut ovat alittaneet budjetoidut henkilöstökustannukset vuosina 2024 ja 2025, koska toistuvat YT-menettelyt hankaloittivat rekrytointia. Lisäksi suuri joukko sekä terveyskeskuslääkäreistä että hoitajista tekee osa-aikaista työtä ja kaikkia osa-aikaisuuksien työpanosvajauksia ei ole onnistuttu täyttämään.
Vuoden 2026 talousarvion raamin pohjana on ollut vuoden 2024 toteuma. Vastaanottopalveluihin budjetoidut henkilöstökustannukset ovat kasvaneet vuoden 2026 talousarviossa sekä vuoden 2024 toteumaan, vuoden 2025 talousarvioon että vuoden 2025 toteumaan verrattuna. Kasvu johtuu palkkojen noususta (sopimuskorotukset, palkkaharmonisaation edistäminen järjestelyerin). Avopalvelulinjan raamiin lisättiin sote tehtäväalueen sisäisin ratkaisuin 2 M€ Digiklinikan kustannusten kattamiseen erillisen kehittämisrahoituksen päätyttyä. Raamiin pääsemiseksi kustannuksia on jouduttu karsimaan sekä asiakaspalveluiden ostosta että henkilöstökustannuksista. Vuoden 2026 talousarviossa on vähennetty henkilötyövuosia vuoden 2025 talousarvion henkilöstöbudjettiin verrattuna raamiin pääsemiseksi:
- Terveyskeskuslääkärit yhteensä 16,7 htv (6,1 htv vakituisten palkat, 10,6 htv sijaisten palkat)
- Hoitajat yhteensä 17,4 htv (koko vähennys on toteutettu vähentämällä sijaismäärärahoja)
- Samanaikaisesti omaksi toiminnaksi on siirretty Oriveden sote-aseman pitkäkestoinen lääkärivuokraus
- Vuokratyövoimaan on budjetoitu ainoastaan viikonloppujen kiirevastaanottojen suunniteltu vuokratyövoima
Loppuvuoden 2025 tuloksen parannuttua tehtiin politiikassa päätös, jonka perusteella sotetehtäväalueen 2026 talousarvioon päätettiin kohdentaa lisärahoitusta. Neuvottelut lisärahoituksen jakautumisesta on käyty poliittisten ryhmien johdon ja Hyvinvointialueen johdon välillä. Lisärahoitusta kohdennettiin neuvottelujen lopputuloksena soten ja pelan tehtäväalueille yhteensä 6355 t€. Neuvottelujen lopputuloksena avopalveluiden vastaanottopalveluille osoitettiin kokonaissummasta lisärahoitusta 800 000 euroa.
Sosiaali- ja terveysministeriö oli näiden poliittisten ryhmien neuvottelujen aikaan jo julkaissut ennakkotiedon tulevasta rahoitushausta perusterveydenhuollon hoidon jatkuvuuden kehittämiseksi vuosille 2026–2027. Ryhmien neuvotteluissa on ollut käytettävissä ennakkotieto tästä nimenomaan Vastaanottopalveluille mahdollisesti kohdentuvasta rahoituksesta.
2. Miten selitetään logiikka, jossa hoitoon pääsyä pystytään kiristämään samalla, kun palvelutuotannon henkilöstöresurssia vähennetään budjettitasolla merkittävästi?
Hoitoon pääsyn tavoite 14 vrk:tta on erittäin hyvä ja kannatettava. Samoin kuin hyvä hoidon jatkuvuus monisairailla, pitkäaikaissairailla ja monipalveluasiakkailla. Perusterveydenhuollon toiminnassa kustannusvaikuttavuutta parantamaan tarvitaan molemmat komponentit, riittävä hoidon saatavuus sekä hoidon jatkuvuus.
Talouden raamit asettavat rajoitteen optimaaliselle resursoinnille. Pyrimme saavuttamaan tavoitteet niin hyvin kuin se käytettävissä olevilla resursseilla on mahdollista. Tämä tarkoittaa myös vaikuttavien toimintamallien käyttöä ja vastaavasti vaikuttamattomista käytännöistä luopumista. Valitettavasti hoidon saatavuuden data on epäluotettavaa käytössämme olevan potilastietojärjestelmän järjestelmäteknisen pulman vuoksi. Tämänhetkisen tiedon valossa korjaus tulossa touko-kesäkuun 2026 potilastietojärjestelmän päivityksessä. Vasta sen jälkeen saanemme todellisen saatavuustiedon käyttöömme. Tavoitetta viranhaltija- ja poliittisen johdon on ollut vaikea asettaa, koska tieto ollut virheellinen ja liian positiivinen. On ymmärrettävää, että tavoite asetetaan THL:n hoitoon pääsy tiedon valossa, koska parempaa tietoa ei ole käytettävissä.
3. Pirkanmaalla on jo nyt perusterveydenhuollossa väestö/lääkäri suhde huomattavasti suositusta suurempi. Hoidon jatkuvuuden tiedetään heikentyvän resursseja vähennettäessä. Miten Pirkanmaan hyvinvointialue kykenee parantamaan hoidon jatkuvuutta samalla vähentäen budjetoituja henkilötyövuosia?
Hoidon jatkuvuuden parantaminen ei sinänsä edellytä ylimääräistä resurssia vaan mieluummin auttaa kysynnän hallinnassa. Ilman riittävää hoidon saatavuutta on vaikea toteuttaa hyvää hoidon jatkuvuutta, minkä vuoksi hoidon jatkuvuuden laajentaminen tulee tehdä hallitusti mallin vaikutuksia arvioiden.
Kansallinen suositus omalääkärin väestöpohjasta vaihtelee 1200–1500 asukkaaseen. Suositukset eivät ole virallisia, vaan ne on osin rakennettu aikaisempien kokemuksien ja kansainvälisten omalääkäritutkimuksien pohjalta. Väestön koko riippuu suuresti väestön ikärakenteesta, sairastavuudesta, muiden palveluiden käytöstä sekä lääkäreille jyvitettyjen sektoritöiden määrästä. Vuoden 2026 talousarvion budjetoiduilla lääkärinviroilla vakituisten tk-lääkäreiden väestön laskennallinen koko omassa palvelutuotannossa on 1752. Hoitajien ja lääkäreiden suhde soteasematyössä on 1,9 hoitajaa lääkäriä kohden. Hoitajamäärässä huomioidaan myös kiirevastaanottojen sekä työikäisten terveyden edistämiseen resurssi.
- Jos tavoittelemme lukua 1650 asukasta/lääkäri -> tarvitsemme 17 terveyskeskuslääkäri lisää, suhdeluvun mukaisesti hoitajalisäystarve on 32,1 htv. Kokonaiskustannus on 3,97 Me.
- Jos tavoittelemme lukua 1600 asukasta/lääkäri -> tarvitsisimme 25,1 terveyskeskuslääkäriä lisää, suhdeluvun mukaisesti hoitajalisäystarve on 47,69 htv. Kokonaiskustannus on 5,9 Me.
- Jos tavoittelemme lukua 1500 asukasta/lääkäri -> tarvitsisimme 44,4 terveyskeskuslääkäriä lisää, suhdeluvun mukaisesti hoitajalisäystarve on 84,36 htv. Kokonaiskustannus on 10,3 Me
4. Miten varmistetaan raportoidun hoitoon pääsytiedon validiteetti, kun huomioidaan kentältä tulleet viestit tilastojen virheellisyydestä?
Tietojärjestelmätoimittaja CGI on luvannut korjata loppukevään 2026 päivityksessä virheen, joka vääristää tilastoja eniten. Lisäksi henkilöstön on kirjattava ns. Y-koodit huolella ja annetun ohjeen mukaisesti, jotta tiedon validiteetti varmistetaan. Kirjaamisen laadun parantamiseksi on pidetty kirjaamiskoulutukset, saatu esihenkilöiden käyttöön raportti, jossa jokainen esihenkilö näkee alaisensa henkilöstö kirjaamisen ja pystyy puuttumaan kirjaamispoikkeamiin.
Vastauksen antaja sosiaali- ja terveyskeskusjohtaja Sari Mäkinen.
Vastaa