Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui vuoden neljänteen kokoukseensa 27.4. Kokouksessa aluevaltuusto muun muassa valitsi hyvinvointialueen uudeksi tarkastusjohtajaksi Aleksi Paanasen, hyväksyi omavalvontaohjelman ja alueellisen hyvinvointisuunnitelman vuosille 2026–2029 ja keskusteli ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelman väliraportista.
Ikäihmisten palvelujen tilanne herätti vilkasta keskustelua. Saana Kuusipalo nosti puheenvuorossaan esiin ympärivuorokautisen palveluasumisen tärkeyden sekä huolen ikääntyneiden hyvinvoinnin vaarantumisesta virhesijoitusten myötä. “Voidaanko todella pitää realistisena, että vuoteen 2030 mennessä laitoshoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteenlaskettua osuutta lasketaan neljänneksellä, etenkin, kun samalla kaikkein iäkkäimpien ja muistisairaiden määrä kasvaa?” Kuusipalo kysyi. Hän toi esiin, että yhteisöllinen palveluasuminen ja omaishoito ovat tärkeitä palveluja, mutta myös rajallisia keinoja. “Jos on tarve jatkuvalle hoitajan läsnäololle, yhteisöllinen palveluasuminen ei ole riittävä ratkaisu. Vääränlaisten palvelujen tarjoaminen aiheuttaa kohtuutonta kärsimystä ja vaarantaa ikääntyneiden hyvinvoinnin. Jokaiselle on kyettävä turvaamaan arvokas vanhuus“, Kuusipalo tiivisti.
Jenni Jokinen toi esille omaishoitajien tekemän tärkeän työn ja työssä jaksamisen, ja kysyi viranhaltijoilta, millaista tukea omaishoitajille tarjotaan. Jokinen toivoi, että arvostus näkyisi juhlapuheiden lisäksi käytännössä arvovalinnoissa ja viranhaltijoiden työssä.
Lotta Hamari huomautti hallituspuolueiden valtuutettujen puheenvuorojen ja maan hallituksen tekojen välisestä ristiriidasta. “Täällä monet hallituspuolueiden valtuutetut ovat nostaneet esille, että rahoitusta on saatava ikääntyneiden palveluihin lisää ja tästä olen täysin samaa mieltä. Samaan aikaan hallitus on kuitenkin leikkaamassa hyvinvointialueilta jälleen 388 miljoonaa euroa, josta Pirkanmaan hyvinvointialueen osuus on 36 miljoonaa euroa”, Hamari totesi. Niin ikään kehysriihen päätös leikata 100 miljoonaa euroa sosiaalihuollon palveluista osuu ikääntyneiden palveluihin kuten palveluasumisen, ympärivuorokautisen hoivan ja kotihoidon asiakasmaksujen korotuksiin.
Aluevaltuusto sai tiedoksi myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen 2025 vuoden vuosiraportin, ja hyväksyi hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman vuosille 2026–2029. Roope Lehto nosti esiin huolen hallituksen järjestöleikkausten vaikutuksista myös Pirkanmaan hyvinvointialueen toimintaan, ja kysyi, miten hyvinvointialue on valmistautunut seurauksiin, joita aiheutuu, kun ennaltaehkäisevää työtä tekevät järjestöt joutuvat supistamaan toimintaansa. Lauri Lyly muistutti järjestökentän laajuudesta ja siitä, että ne tekevät juuri sitä työtä ihmisten elämän käännekohdissa, jota hyvinvointialue ei itse pysty tekemään.
Atte Virolainen toi puheenvuorossaan esille sote-henkilöstön kohtaaman väkivallan. “Tehyn teettämän tutkimuksen mukaan 69 % vastaajista oli kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa uransa aikana ja 39 % kertoi, että tilanteen raportoiminen ei johtanut minkäänlaisiin jatkotoimiin”, Virolainen sanoi. Hyvinvointisuunnitelmaan lisättiin Virolaisen esittämä lisäys, jonka mukaan hyvinvointialueen henkilöstöön kohdistuvat uhkaukset ja fyysinen väkivalta viedään järjestelmällisesti joko sovitteluun tai rikosprosessiin poliisin tutkittavaksi.
Aluevaltuusto sai tiedoksi vastaukset kahteen sosialidemokraattisen aluevaltuustoryhmän tekemään ryhmäaloitteeseen. Markku Virkamäki ja Mira Hirvonen toivat esiin tyytymättömyytensä vastaukseen aloitteesta, jossa esitettiin luottamushenkilöiden roolin kasvattamista ostopalveluhankintojen valmistelussa ja päätöksenteossa. Aloitteen taustalla oli huoli siitä, että sosiaalipalveluiden käyttäjät ei ole mahdollisuuksia valittaa hyvinvointialueen hankintapäätöksistä markkinaoikeuteen. ” Luottamushenkilöiden roolin kasvattaminen hankintapäätösten yhteydessä on mielestäni välttämätöntä siksi, että me luottamushenkilöt olemme kansalaisten tänne valitsemia, ja meillä on mahdollisuus kuulla ihmisiä asioista ja ottaa näkemyksiä valmistelussa huomioon”, Virkamäki tiivisti.
Aloitevastaus in-house- yhtiötoiminnan selvittämisestä koskien virka-ajan ulkopuolisia kiirevastaanottoja Pirkanmaan hyvinvointialueella palautettiin valmisteluun. ”Vastauksessa nykymallista luodaan kuva vapaaehtoisesta ja toimivasta järjestelmästä. Digiklinikan vuoroihin on kuitenkin jouduttu määräämään ja kiirevastaanottoihin on hälytetty jopa lomalta. Yksiköissä käydään jatkuvaa neuvottelua siitä, kuka milloinkin kantaa velvoitteen. Tämä ei ole vapaaehtoisuutta, vaan jatkuvaa venymistä“, perusteli aloitteen tehnyt Mikko Airo palautusta. Airo kertoi, että lääkärit ovat antaneet runsaasti palautetta toimintamallista, mutta henkilöstön ääntä ei vastauksessa näy lainkaan.
Kokouksen päätteeksi aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaTaru Tolvanen jätti sosialidemokraattisen aluevaltuustoryhmän ryhmäaloitteen perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden kieltämisestä Pirkanmaan hyvinvointialueella, ja Atte Virolainen valtuustoaloitteen työpaikkaväkivallan ehkäisemiseksi Pirkanmaan hyvinvointialueella.
Vastaa