Aluehallituksen päätös esittää ylimpien luottamushenkilöiden palkkioiden korottamista on ymmärrettävästi herättänyt keskustelua. Painotamme, että esitettävät korotukset eivät lisää demokratiaan käytettäviä varoja ja katsomme tarpeelliseksi tuoda esiin näkökulmia, joita mediassa ei ole käsitelty.
Pirkanmaa on Suomen suurin hyvinvointialue. Verrattaessa aluehallituksen ja -valtuuston kuluja (euroa/asukas) näyttäydymme myös kohtalaisen tehokkaana. Aluehallituksen osalta kulumme ovat maan alhaisimmat, valtuuston osalta sijoitumme keskikastiin. Aluehallituksen puheenjohtajan palkkio kuuluu alhaisimpien joukkoon.
Kokemus on osoittanut, että aluehallituksen puheenjohtajan tehtävä on käytännössä täysipäiväinen, jos sitä halutaan hoitaa vastuullisesti ja sitoutuneesti. Kokousten lisäksi puheenjohtajalta odotetaan mm. monipuolista vuoropuhelua ja yhteistyötä viranhaltijoiden kanssa, sidosryhmä- ja viranomaistapaamisia, vierailukäyntejä sekä osallistumista asukastilaisuuksiin. Jos tehtävästä saatava korvaus ei mahdollista työstä poisjääntiä, se rajaa merkittävästi jo valmiiksi pientä joukkoa, jolla olisi kykyä, osaamista ja halua tehtävään. Useilla muilla alueilla hallituksen puheenjohtajan tehtävä on ollut alusta asti täysipäiväinen – jälkiviisaasti sanottuna näin olisi ollut perusteltua myös Pirkanmaalla.
Yhteisesti kaikkien ryhmien kesken on haluttu vahvistaa demokraattista, vaaleilla valittua päätöksentekoa. Tämän kokonaisuuden osana pidämme keskeisenä, että alueen kärkipäättäjä pystyy perehtymään mahdollisimman laajasti päätettäviin asioihin, käymään neuvotteluja viranhaltijoiden kanssa sekä tuomaan esille politiikan tahtotilaa ja viranhaltijoiden viestiä muille päättäjille. Vahva, osaava ja sitoutunut ”vastinpari” viranhaltijajohdolle on myös alueen asukkaiden, työntekijöiden ja palveluiden etu.
Myös aluevaltuuston puheenjohtajan roolia tulisi vahvistaa, erityisesti valiokuntien toiminnan koordinoinnissa. Aktiivinen valiokuntatyö lisää päättäjien mahdollisuutta osallistua valmisteluun varhaisessa vaiheessa ja mahdollistaa laaja-alaisesti eri näkökulmien esille tuomisen päätöksenteossa.
Esitettävät korotukset eivät lisää demokratiaan käytettäviä varoja, koska vastaavasti karsitaan valtuustoryhmien tukemiseen tarkoitettua demokratiaraha. On myös hyvä huomioida tälle kaudelle tehdyt uudistukset demokratiarakenteisiin: yksi valiokunta on lakkautettu ja muiden valiokuntien jäsenmääriä on pienennetty. Korotuksista huolimatta näiden viimeaikaisten päätösten ansiosta demokratian kokonaiskustannuksissa ollaan saavuttamassa kohtalaisen merkittävä säästö, kun otetaan huomioon kaikkien demokratiakustannusten olevan kokonaisuudessaan noin promillen luokkaa hyvinvointialueen budjetista.