Aluevaltuusto kävi 23.3. kokouksessaan lähetekeskustelun strategian toimeenpanosuunnitelmasta vuosille 2026–2029. Kyseessä on suunnitelma, jonka avulla tammikuussa hyväksytty hyvinvointialueen strategia viedään käytäntöön ja varmistetaan, että pirkanmaalaiset saavat strategian mukaisesti oikeat palvelut oikeaan aikaan.
Sosialidemokraattinen aluevaltuustoryhmä pitää tärkeänä, että vaaleilla valittujen valtuutettujen ääni kuuluu vahvasti toimeenpanosuunnitelman valmistelussa, ja lähetekeskustelu järjestettiinkin SDP:n aluevaltuustoryhmän jättämän toivomusponnen myötä.
Lue alta sosialidemokraattisen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Taru Tolvasen ryhmäpuheenvuoro lähetekeskustelussa:
”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat,
Ryhmämme haluaa kiittää valtuuston mahdollisuudesta vaikuttaa toimeenpanosuunnitelmaan ja mahdollisuudesta toimittaa muutosesityksiä yksityiskohtaisestikin suoraan valmisteluun. Niitä tuli meidänkin ryhmältämme runsaasti, mutta kokonaisuudessaan silti olimme melko tyytyväisiä luonnokseen.
Toimeenpanosuunnitelma tuo eteemme selkeän näkymän siitä, millaisessa todellisuudessa Pirkanmaan hyvinvointialue toimii ja mihin meidän on seuraavina vuosina välttämättä keskityttävä. Toimintaympäristön reunaehdot ovat kovat: väestön palvelutarpeet kasvavat ja eriytyvät, henkilöstön saatavuus kiristyy ja talouden epävarmuus varjostaa tulevaisuutta. Mutta näiden haasteiden keskellä on myös paljon mahdollisuuksia.
Ryhmällämme on muutamia keskeisiä huolia ja nostoja, joihin toivoisimme vielä erityishuomiota toimeenpanosuunnitelmaa laadittaessa.
Yksi huolista on sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien kasautuminen ja keskittyminen tietyille alueille, tällä hetkellä erityisesti lähiöihin. Väestörakenteen muutokset, eriytymisen lisääntyminen ja kasvavat palvelutarpeet luvat paineita alueelliselle yhdenvertaisuudelle. Kun ongelmat kasautuvat, kasautuu myös palveluntarve. Siksi palveluita on johdettava aidosti tarpeen mukaan ja resursseja kohdennettava niille alueille, joissa arjen haasteet, yksinäisyys, päihteiden käyttö, perheiden kuormitus ja turvattomuus lisääntyvät.
Haluamme korostaa, että alueellisen eriytymisen riski ei koske vain yksittäisiä lähiöitä, vaan koko Pirkanmaata. Palveluiden alueellinen tasapaino on turvattava sekä isoissa kaupungeissa että pienemmissä kunnissa, jotta alueiden välille ei synny eriarvoisia palvelujen saatavuuden, saavutettavuuden tai laadun eroja.
Tämän vuoksi yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja yhteisöjen kanssa on vahvistettava, jotta Pirkanmaalla voidaan tarjota matalan kynnyksen tukea ja ennaltaehkäisevää läsnäoloa, joka puuttuu juurisyihin eikä vain reagoi ongelmiin.
Peruspalveluiden ja ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen on meille erittäin tärkeää. Perusterveyden hoitoon pääsyyn tulee panostaa ja sitä entisestään helpottaa. Myös ennaltaehkäisyn on näyttävä budjetissa, henkilöstöresursseissa ja johtamisessa. Meidän on varmistettava, että perhekeskusten toiminta on sujuvaa ja moniammatillista, että nuorten mielenterveyspalveluihin pääsee oikeaan aikaan ja että ikäihmiset saavat tukea oikea-aikaisesti ilman raskaampien palvelujen jatkuvaa kasvua. Nämä ovat asioita, joista säästävät sekä rahaa että inhimillistä kärsimystä — ja jotka rakentavat luottamusta hyvinvointialueeseen.
On myös päivänselvää, että strategian toimeenpano edellyttää monialaista, vaikuttavaa ja ehkä uudenlaistakin johtamista. Meidän ryhmämme haluaa painottaa, että monialaisuus ei voi jäädä sanahelinäksi organisaatiokaavioihin, vaan sen on näyttävä arjen työnkulussa ja siinä, että palvelut rakentuvat asiakkaan tarpeen — ei hallinnon siilojen — ympärille. Kun pystymme yhdistämään osaamisen yli ammattirajojen, silloin syntyy todellista vaikuttavuutta.
Samalla haluamme korostaa, että vaikuttavuutta täytyy myös systemaattisesti seurata ja arvioida. Ilman jatkuvaa ja avointa vaikuttavuusarviointia emme voi tietää, toimivatko tekemämme panostukset ja mihin suuntaan palveluita tulee kehittää.
Mielestämme myöskään näyttöön perustuvan toiminnan tukeminen ei näy toimeenpanosuunnitelmassa riittävällä tavalla. Meidän on varmistettava, että uusin tieto, tutkimus ja hoitosuositukset otetaan johdonmukaisesti käyttöön ja että toimintamallit ovat yhtenäisiä koko hyvinvointialueella. Ilman tätä vaarana on epätasainen palvelujen laatu ja vaikuttavuuden heikkeneminen.
Kaiken perustana on kuitenkin yksi asia: henkilöstön hyvinvointi. Strategian ”Hyvinvoivat työntekijät” -kärki muistuttaa, että ilman motivoitunutta, osaavaa ja hyvinvoivaa henkilöstöä emme saavuta mitään strategisia tavoitteita. Tämä on tosiasia. Henkilöstön osaamisen kehittäminen, työkyvyn tukeminen, vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja työyhteisökulttuurin vahvistaminen ovat kriittisiä edellytyksiä toimiville palveluille. Sairauspoissaolojen vähentämiseen ei päästä pelkällä ohjeistuksella, vaan sillä, että työ on järkevää, johtaminen on oikeudenmukaista ja kuormitus on hallittua. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään työntekijää siksi, että arki käy liian raskaaksi.
Haluamme tässä yhteydessä myös korostaa tutkimustoiminnan merkitystä. Hyvinvointialueen on panostettava tutkimukseen ja kehittämiseen niin, että myös henkilöstön omista kehittämisideoista ponnistaville hankkeille löytyy tukea ja rahoitusta. Tämä vahvistaa innovatiivisuutta, lisää henkilöstön motivaatiota ja voi tuottaa merkittäviä parannuksia palveluihin.
Hyvät valtuutetut,
Toimeenpanosuunnitelmassa näkyy vahva viesti siitä, että meillä on mahdollisuus onnistua, jos toimimme yhdessä ja pitkäjänteisesti. Meidän on uskallettava tehdä myös vaikeita päätöksiä. On myös päätettävä, että ennaltaehkäisy on aidosti prioriteetti. On tunnustettava alueelliset erot ja reagoitava niihin. On kehitettävä johtamista ja yhteistyötä. Ja ennen kaikkea on pidettävä huolta henkilöstöstä, joka kantaa hyvinvointialuetta hartioillaan joka päivä.
”Me hoidamme” -otsikko on loistava. Se on myös paljon sanottu, joten meillä on yhdessä työtä tehtävänä, jotta sen voimme lunastaa.
Valitettavasti kaikki ei ole vain meistä kiinni, vaan valtion rahoituksesta. Meidän on sidosryhmiämme hyödyntäen vietävä viestiä maan korkeimpiin päättäviin elimiin siitä, että Pirkanmaa on saavuttamassa annetut velvoitteet määräajassa, eikä meitä pidä rankaista siitä taas uusilla leikkauksilla. Tarvitsemme luottoa vakaaseen rahoitukseen, jotta voimme siirtyä toiminnan kehittämiseen sen varmistamiseksi, että jokainen pirkanmaalainen saa oikean palvelun oikeaan aikaan.”