Seminaarin alustajat Taru Tolvanen, Pia Viitanen, Aki Lindén ja Hanna Tainio.
Sateisena lauantaiaamuna 20. syyskuuta runsas joukko Pirkamaan hyvinvointialueen sosialidemokraattisia luottamushenkilöitä ja kuntien edustajia kokoontui Työväenmuseo Werstaalle viettämään seminaaripäivää. Avaussanat lausui aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Taru Tolvanen, poliittisesta tilanteesta alusti kansanedustaja Pia Viitanen ja paikallisiin aiheisiin johdatteli aluehallituksen puheenjohtaja Hanna Tainio. Vieraaksi Turusta asti saatiin kansanedustaja Aki Lindén, jonka alustus ajankohtaisesta sote-tilanteesta ei jättänyt kuulijoita kylmäksi.
Avaussanoissaan Taru Tolvanen painotti, että kansalaisilla on tällä hetkellä vahva luotto sosialidemokraatteihin ja Pirkanmaalla on hyvä joukkue viemässä asioita eteenpäin. Pia Viitanen toi poliittisessa katsauksessaan esille, että oikeistohallitus on epäonnistunut politiikassaan. Suomen työllisyystilanne on Euroopan heikoimpien joukossa, Orpon lupaamat 100 00 uutta työpaikkaa on vaihtunut 78 000 menetetyksi työpaikaksi, köyhyys ja konkurssien määrä on kasvussa ja velkaantumista ei olla taittamassa. Orpon hallitus onkin ottanut ja ottamassa joka vuosi enemmän velkaa kuin Marinin hallitus, pois lukien koronavuosi 2020.
– Nyt on nähty, että saksipolitiikalla ei työllisyyttä ja hyvinvointia luoda. Tavallisen suomalaisen verotus on kireämpi kuin 10 vuoteen, kotitalousten luottamus heikko ja monilla on pelko työpaikan menettämisestä, Viitanen kertoi huolestuneena.
Hän toi esille, että hallituksen sopeutustoimet ovat osin myös tilastokikkailua, näihin kuuluu mm. suunniteltu valtion asuntorahaston lakkauttaminen ja siirtäminen valtion talousarvioon, joka saa vuoden 2026 talousarvion näyttämään 2,3 miljardia paremmalta. Viitanen painotti, että SDP aikoo omassa vaihtoehdossaan taata, että pieni ja keskituloisten verotus kevenee enemmän kuin hallitus aikoo. Kaikista suurituloisimmille kohdistettu yli miljardin euron veroale ei saanut häneltä ymmärrystä.
– Miljonääreillä verotus kevenee jopa 130 000 euroa vuodessa, ministeriaitiossa istuvilla useilla tuhansilla vuodessa. Samalla keskituloinen palkansaaja saa tyytyä paljon pienempiin kevennyksiin, mahdollisesti jopa kiristyksiin, johtuen työttömyysvakuutusmaksujen noususta, työhuonevähennyksen ja ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistumisesta.
Viitanen päätti puheensa painokkaasti todeten, että kaiken voisi oikeasti tehdä reilummin; SDP:n vaihtoehdossa yhdeksän kymmenestä suomalaisesta voittaisi, lukuun ottamatta jo ennestään vaurainta tulokymmenystä.
Kansanedustaja Aki Lindén otti esille ristiriidan, joka eduskunnassa näkyy keskusteltaessa sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvästä rahoituksesta. Hänen mukaansa on totta, että valtio antaa soteen enemmän rahaa kuin aiemmin, mutta tämä johtuu laista johtuvista tekijöistä. Sen sijaan hallitus on omilla päätöksillään leikannut mm. asiakasmaksujen, hoitajamitoituksen heikentämisen ja hoitotakuun pidentämisen varjolla lähes 500 miljoonaa euroa alueilta. Myös sairaalaverkkoon kohdistuneet leikkaukset vaikuttavat sellaistenkin alueiden rahoitukseen, joilta sairaalapalveluita ei karsittu, koska leikkaus kohdistui hyvinvointialueille jaettavaan rahoitukseen. Pirkanmaan osalta tämä tarkoittaa noin 3 miljoonaa euroa.
Lindénin mukaan sote-palveluiden ydinkysymys on perustason palveluiden vahvistaminen. Syitä sille, miksi perustason vahvistaminen kohtaa haasteita hän löysi mm. Suomen hajautetusta terveydenhoitojärjestelmästä (julkinen–yksityinen–työterveys) ja siitä ymmärrettävästä syystä, että ihmisen kannalta kriittiset ja kalliimmat toimenpiteet usein ajavat ei-kiireellisten ja ennaltaehkäisevien palveluiden ohi rahaa jaettaessa, silti perustason vahvistamiseen tulisi pyrkiä.
Oikeistohallituksen ideologiset Kela-korvauspäätökset eivät saaneet Lindéniltä osakseen ymmärrystä.
– Yleislääkäripalveluihin kohdistunut korotus kahdeksasta 30 euroon ei lisännyt käyntejä. Nyt hallitus onneksi tajusi itsekin leikata korotuksen takaisin aiempaan, hän tuumasi.
Myöskin hallituksen viimeisimpänä voimaantullutta kela-korvauspäätös koskien yli 65-vuotiaiden pääsyä yleislääkärille julkisen puolen hinnalla Lindén pitää huonona. Hänen mielestään sama rahasumma (90 miljoonaa) voitaisiin jakaa reilusti alueille, jotka voisivat itse päättää kuinka hyödyntää yksityistä palvelutuotantoa. Ongelmaksi muodostuu myös yksityisten palveluiden keskittyminen isoihin kaupunkeihin, esimerkkinä hän mainitsi erään eteläsuomalaisen kaupungin, jossa viime viikolla oli tarjolla vain kaksi vapaata aikaa kyseisen palvelutavan puitteissa. Lisäksi hallituksen tavoitteen eli yksityisten yleislääkärikäyntien lisääminen tulee todennäköisesti aiheuttamaan pulaa terveyskeskuslääkäreistä ajan myötä.
Hanna Tainio toi Pirkanmaan hyvinvointialueen osalta esille, että Pirha on onnistunut tasapainottamaan talouttaan hyvin verrattuna muihin alueisiin. Kuluvalle vuodelle ennustettua ylijäämää on alueilla kertymässä yhteensä 230 miljoonaa, josta Pirhan osuus on 100 miljoonaa eli lähes puolet. Hän muistutti kuitenkin, että vaikka kuluva vuosi tuottaakin ylijäämää, se on käytettävä aiemmin kertyneiden alijäämien kattamiseen.
Tainio piti erittäin tärkeänä kuntien ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä, ja etenkin sitä että jonkun pitäisi konkreettisesti johtaa yhteistoimintaa monilla alueilla, kuten ikäihmisten palveluissa, lasten ja nuorten palveluissa, opiskeluhuollossa, asumisessa, työllisyydessä sekä varautumisessa ja turvallisuudessa.
Useiden tilastojen mukaan palvelut ovat Pirhan alueella kehittyneet positiiviseen suuntaan, esim. kiireettömään hoitoon pääsyn osalta lakisääteinen velvoite täyttyy.
– Tilastot ovat kuitenkin tilastoja. Tärkeää olisi myös tietää mm. miten hoito on potilaan osalta jatkunut. Tilastot ovat vertailussa tärkeitä, mutta valitettavasti todellisuus saattaa potilaasta näyttää toiselta, Tainio totesi.
Hanna Tainio nosti esille myös työntekijäkokemuksen mittarin, joka on ensimmäistä kertaa positiivinen (+1). Joillain alueilla mittari on kuitenkin jopa +60, joten parannettavaakin Tainion mukaan riittää.