Valtuuston kyselytunti: Saavatko yhteisöllistä asumista tarvitsevat ikääntyneet tarvitsemansa palvelun Pirkanmaan hyvinvointialueella?

Kirjoittaja:

Julkaistu:

Ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden valiokunnan 1. varapuheenjohtaja Markku Virkamäki esitti yhdessä valiokunnan muun puheenjohtajiston kanssa aluevaltuuston kyselytunnilla 15.6.2026 viranhaltijoille kysymyksen yhteisöllisen asumisen palveluiden tilanteesta Pirkanmaan hyvinvointialueella. Lue kysymys ja viranhaltijavastaus alta. Kursivoidut kohdat ovat viranhaltijoiden vastauksia.

Yhteisöllisen asumisen asuntoja/paikkoja palveluntuottajilla on poikkeuksellisesti vapaana useita samaan aikaan, kun ikäihmisten palvelutarve kasvaa.  

1. Mistä yhteisöllisen asumisen ostojen väheneminen johtuu ja miten se suhteutuu todelliseen palvelutarpeeseen sisältäen kotihoidon ja sairaaloiden asiakasvirrat?

Yhteisöllisen asumisen ostot eivät ole vähentyneet, vaan ne ovat kasvaneet tasaisesti. Tammikuusta 2025 toukokuuhun 2026 yhteisöllisen asumisen ostopalveluiden piirissä olevien asiakkaiden määrä on kasvanut noin 26 prosenttia. Vuoden 2026 tammikuusta toukokuun loppuun kasvua on kertynyt noin 4 prosenttia.

Asiakasohjaus ohjaa asiakkaita yksiköihin hankintasopimuksen mukaisen etusijajärjestyksen perusteella, minkä lisäksi ohjautumiseen vaikuttaa asiakkaan oma toive asumisyksiköstä. Tästä syystä on mahdollista, että asiakkaiden ohjautumisessa palveluun on palveluntuottajakohtaisia eroja.

Yhteisöllisen asumisen palveluiden piirissä oli joulukuussa 2025 yhteensä 627 asiakasta. Yhteisöllisen asumisen oman tuotannon ja ostopalvelun suhde joulukuussa 2025 oli seuraava: oma tuotanto 14 % ja ostopalvelu 86 % (IKI2035- raportti 7–12/2025).


Kysymme minkälaisilla palveluntarpeilla ja käyntimäärillä ikääntyneitä asiakkaita hoidetaan kotiin. Millainen on muistisairaiden asiakkaiden määrä kotihoidossa?

Asiakkaiden käyntimäärät vaihtelevat palvelutarpeista riippuen. Vaihteluväli voi olla tilapäisen kotisairaanhoidon yksittäisistä käynneistä useisiin käynteihin vuorokaudessa.

Muistisairauksien väestöesiintyvyyttä on arvioitu hyvinvointialuetasolla, ja sen perusteella Pirkanmaan ikä- ja sukupuolivakioitu esiintyvyys on koko maan keskitasoa. Kotihoidon asiakkaista 16 %:lla ei ole todettu muistihäiriötä, 69 %:lla on lievä muistihäiriö, 13 %:lla on keskivaikea muistihäiriö ja 2 %:lla on vaikeaksi luokiteltu muistihäiriö (lähde: Pirkanmaan RAISoft.net-ohjelmisto, tilanne 31.12.2025). Asiakkaan vaikeakin muistihäiriö voi näkyä arjessa hyvin eri tavoin, jolloin asuminen kotona palveluiden turvin on kuitenkin osalle vaikeaakin muistisairautta sairastavalle edelleenkin mahdollista.

Kuinka paljon tehdään kielteisiä päätöksiä ja millä perusteilla yhteisölliseen asumiseen haluaville ja sitä tarvitseville?

Vuoden 2026 tammi–toukokuun aikana on tehty 16 kielteistä päätöstä yhteisölliseen asumiseen. Hakemusten kokonaismäärä ajalla 1.1.- 3.6.2026 on ollut 200 hakemusta. Yleisin syy on se, ettei asiakkaan palvelutarve vielä vastaa yhteisöllisen asumisen myöntämisperusteita, vaan hän voi asua kotonaan sinne järjestettävien palveluiden turvin. Suurimmalle osalle hakijoista paikka on myönnetty.

2. Kuinka monta yhteisöllistä asumista tarvitsevaa ikääntynyttä asiakasta on tällä hetkellä palvelujen piirissä ilman paikkaa tai odottamassa palveluratkaisua (ei pelkästään jonossa kyseiseen palveluun)?

Yhteisöllisen asumisen asia on tällä hetkellä vireillä 40 asiakkaalla. Heistä kuudella on jo myönteinen päätös, mutta he eivät ole vielä muuttaneet heille myönnettyyn paikkaan. Tämä johtuu pääsääntöisesti siitä, että asiakas ja mahdollisesti hänen läheisensä haluavat tutustua asumisyksikköön etukäteen ennen päätöstään muuttamisesta.

Palvelutarpeen arviointi on kesken 34 asiakkaan osalta eli asia on tullut vireille, mutta palvelupäätöstä ei ole vielä tehty. Palvelutarpeen arviointiin sisältyy asiakkaan toimintakyvyn arviointi sekä yhteinen keskustelu asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa siitä, vastaako yhteisöllinen asuminen asiakkaan tarpeita. Vuoden 2026 aikana hakemuksia yhteisölliseen asumiseen on tullut 200 kpl.

3. Ovatko Pirkanmaan hyvinvointialueen palveluun ohjauksen käytännöt ja pääsykriteerit sellaiset, että ne tunnistavat ja tavoittavat kaikki palvelua tarvitsevat?

Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteisölliseen asumiseen ohjaamisen käytännöt ovat yhtenevät koko Pirkanmaan alueella. Palvelun kuvaus ja myöntämisperusteet ovat nähtävillä hyvinvointialueen verkkosivuilla. Ohjausta ja neuvontaa saa myös Lähitoreilta ja muiden palveluiden ammattilaisilta. Yhteisöllisestä asumisesta on koottu käsikirja ammattilaisten tueksi. Siinä on tarkemmat ohjeet palvelusta ja sen sisällöstä. Näin varmistetaan palvelun tunnettuus työntekijöiden keskuudessa koko Pirkanmaan hyvinvointialueella. Henkilöstöinfoja aiheesta pidetään säännöllisesti, koska kyseessä on vielä suhteellisen uusi palvelumuoto.

4. Miten hyvinvointialue varmistaa monituottajuuden toteutumisen sekä ennakoivan ja ajantasaisen tiedonvaihdon palveluntuottajien kanssa yhteisölliseen asumiseen pyrkivien ikääntyneiden henkilöiden osalta?

Palvelulinjan menoista yli puolet muodostuu ostopalveluista. Monituottajuudella on täten erityisen tärkeä rooli ikäihmisten ja vammaisten palvelulinjalla.

Palvelulinja on panostanut yhteistyön rakentamiseen ja kehittämiseen palveluntuottajien kanssa mm. useammalla yhteisellä vuosittaisella työpajalla, laajoilla yhteisillä tapaamisilla palveluntuottajien kanssa sekä palveluntuottajakohtaisilla tapaamisilla. Erilaisia yhteistyötapaamisia palveluntuottajien kanssa on ollut Pirhan aikana jo useita satoja. Työpajoissa palveluntuottajia on haluttu osallistaa palvelujen yhteiseen kehittämiseen.

Palvelulinja on laatinut myös vuosittainen vuorovaikutussuunnitelman, johon kalenteroidaan aikataulut ja aiheet palveluntuottajatapaamisille. Näiden lisäksi ajankohtaisten teemojen osalta järjestetään myös erilaisia tapaamisia. Pääsääntöisesti palaute palveluntuottajilta yhteistyöstä on ollut erittäin hyvää ja jopa poikkeuksellista valtakunnallisesti. Haastavista kohdistakin on saatu palautetta, joista monet liittyvät muuttuneeseen ja muuttuvaan lainsäädäntöön sekä talouden reunaehtoihin, jotka eivät ole yksin Pirkanmaan hyvinvointialueen käsissä.

Yhteisöllisen asumisen haasteet eivät ole tapaamisissa nousseet laajaksi ilmiöksi. Haasteet näyttävät koskevan vain yksittäisiä palveluntuottajia, ja niiden syitä on pyritty selvittämään yhteistyössä tilaajan ja palveluntuottajan välillä.

5. Mihin toimiin hyvinvointialue ryhtyy korjatakseen tilanteen siten, että palvelutarve ja käytettävissä oleva kapasiteetti kohtaavat eivätkä palveluntuottajien toimintaedellytykset vaarannu?

Yhteisöllinen asuminen on suhteellisen uusi palvelu (1.1.2023 lainsäädäntöön). Palvelu kilpailutettiin vuoden 2023 aikana ensimmäistä kertaa Pirkanmaan hyvinvointialueella. Hankintaan on ollut mahdollista jättää jatkuvasti tarjouksia, ja hyvinvointialue on käsitellyt tarjouksia ennalta ilmoitettujen päivämäärien mukaisesti.

Iloksemme olemme saaneet palveluntuottajilta runsaasti positiivista palautetta hyvin laaditusta kilpailutuksesta, ja hankinta on herättänyt heissä runsaasti kiinnostusta. Tällä hetkellä yhteisöllisen asumisen hankintasopimuksessa on mukana 22 palveluntuottajaa ja 29 asumisyksikköä.

Olemme saaneet hankintaan jokaisen tarjousten käsittelykierroksen myötä uusia asiakaspaikkoja. Kun asiakaspaikkojen kokonaiskapasiteetti kasvaa, on luonnollista, etteivät paikat täyty heti. Yhteisöllisen asumisen asiakasmäärät ovat kuitenkin kasvaneet tasaisesti kuten edellä on esitetty, ja kokonaiskapasiteettia on saatu tehokkaampaan käyttöön. Tässäkin haluamme kuitenkin korostaa palveluntuottajakohtaisia eroja asiakaspaikkojen täyttymisessä sekä asiakkaiden toiveiden kunnioittamista. Palveluita järjestetään aina asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti ja palvelulinjan talousarvion puitteissa.

Yhteisöllisen asumisen palvelulla on hyvinvointialueelle strategista merkitystä väestön ikääntyessä ja palvelutarpeiden kasvaessa. Hyvinvointialueen näkemys on, että yhteisöllisen asumisen tarve tulee kasvamaan edelleen tulevien vuosien aikana. Tämä on huomioitu myös ikäihmisten palveluiden kehittämisohjelmassa (IKI2035).

Ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden valiokunnan puheenjohtajisto: 
Mauri Jussila, puheenjohtaja
Markku Virkamäki, 1. varapuheenjohtaja
Anita Huhtala, 2. varapuheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *