Aikanaan, kun Pirkanmaan aluepelastuslaitos perustettiin vuosituhannen alussa, kunnista poistuivat palopäälliköt ja muut yksistään kuntien omat pelastustoimen johtajat. Organisaatio siis saneerattiin mahdollisimman pieneksi ja muutoinkin koko toimintaa tarkasteltiin ja tehtiin kustannustehokkaaksi. Samaa tehostamista on jatkettu pelastustoimessa edelleen. Nyt sama toiminta on käynnissä Pirhassa.
Pirha on kohdistanut säästöt/leikkaukset myös pelastustoimeen, joka on jo valmiiksi aluepelastuslaitoksen perustamisen yhteydessä saneerattu. Säästöjä ei voi saada enää muuten aikaiseksi, kuin heikentämällä palveluita. Siirretään paloasema-, kalusto-, varustehankintoja, kielletään ylityöt, pienennetään hälytyksiin lähtevien henkilöiden ja paloautojen määrää, lopetetaan koulutukset ym. Nämä ovat todella huonoja asioita, joita ei saa päästää toteutumaan.
Sopimuspalokuntien kustannukset ovat Pirhan taloudessa prosentin sadasosia. Voidaan todeta, ettei palokuntiin kohdistuvalla säästämisellä saavuteta mitään hyötyä kokonaisuutta ajatellen. Sopimuspalokuntien kursseja ei ole pidetty yhtään tänä vuonna, hälytysosastoihin ei saada uusia henkilöitä poislähtevien tilalle, kun vaadittavia kursseja ei pystytä järjestämään. Tarvittavia suojavaruste hankintoja on siirretty entisestään, hälytyksissä toisilla on sammutusasut viimeisen päälle ja joillakin todella huonot, taso on todella kirjavaa.
Tämä kaikki vaikuttaa hälytysosastolaisen motivaatioon jatkaa palokuntalaisena. Palokuntalainen lähtee hälytyksiin vapaa-ajaltaan, hän käy leipätyössä muualla. Jotkut palokunnat maksavat pienen korvauksen hälytyksistä ym. jotkut eivät maksa mitään eli toimitaan täysin harrastuksen omaisesti. Motivaation kadottua vaihdetaan tietysti harrastusta. Jo nyt on vaikeaa saada riittävä määrä kelvollisia henkilöitä hälytysosastoihin. Sopimuspalokunnat ovat erittäin kustannustehokas keino hoitaa pelastustoimea Suomessa. Vapaaehtoisuuteen perustuvaa palokuntatoimintaa ei pelkällä rahalla pystytä uudelleen käynnistämään, jos se on esimerkiksi huonojen säästöpäätöksien aiheuttamana loppunut.
Nämä kaikki leikkaukset osuvat tietysti myös pelastajan työtä tekeviin. Pelastajista on jo nyt pulaa ja tilanne pahenee koko ajan. Pirkanmaan pelastuslaitoksella on vielä hyvä maine työnantajana ja pelastajia on saatu riviin. Meillä ei oikeasti ole varaa vaarantaa toimivaa sopimuspalokunta järjestelmää Pirkanmaalla Pirhan miljardibudjetin mitättömien pelastustoimen säästötavoitteiden takia.
Pirhassa tehdään nyt 2025 vuoden talousarviota, sitä tehdessä kannattaa myös miettiä mitä pelastustoimeen kohdistetut säästämiset voivat aiheuttaa onnettomuuksien hinnassa. Pirhan olisi näin kansalaisen näkökulmasta ehkä syytä miettiä, kuinka monta suunnittelijaa ja johtajaa oikeasti tarvitaan, kun miettivät säästöjä.
Esa Järvenpää
Piirihallituksen jäsen ja hyvinvointialueen hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan jäsen, 31 vuotta sopimuspalokunnassa, joista 14 vuotta VPK:n päällikkönä