Jyrki Koskinen on tullut monelle tutuksi Tampereen SDP:n kunnallisjärjestön puheenjohtajana, ja kokemusta tehtävässä on kertynyt jo yhdeksän vuoden ajalta. Puoluevaltuustoon hän tuo pitkän kokemuksen paitsi SDP:n toiminnasta, myös laajemmin järjestökentältä.
Koskinen toimii Tampereen työvalmennussäätiö Sykkeen toiminnanjohtajana. Tätä ennen Koskinen työskenteli 25 vuotta Tampereen Insinöörit ry:n toiminnanjohtajana. Vuosien varrelle on mahtunut myös monenlaista muuta järjestötoimintaa, muun muassa oman puolueosaston johtokunnassa, Akavan paikallisessa edunvalvonnassa, potilasjärjestössä sekä opiskelijapolitiikassa.
Vaikuttaminen alkoi jo nuorena
Koskisen ensimmäiset muistot politiikasta ulottuvat lapsuuteen. Noin kymmenvuotiaana hän pääsi äitinsä mukana Seppo Salmisen vaalikampanjaan jakamaan mainoksia. Myöhemmin mukaan tulivat Nuoret Kotkat ja oppilaskuntatoiminta.
Erityisesti mieleen on jäänyt Kalevan lukion puolesta käyty kampanja. Yksityistä lukiota oltiin lakkauttamassa, mutta oppilaat järjestivät mielenosoituksen lukion säilyttämisen puolesta. Koulu säilyi.
“Se oli tietynlainen herääminen siihen, että asioihin pitää ja niihin myös voi vaikuttaa”, Koskinen muistelee.
Lukion jälkeen Koskinen lähti opiskelemaan Tampereen tekuun. Opiskeluaikana hän toimi oppilaskunnan puheenjohtajana sekä Suomen tekniikan opiskelijoiden liiton varapuheenjohtajana.
”Valmistumisen jälkeen oli selvää, etten lähde insinööriksi, vaan ajattelin, että teen järjestötöitä nyt jonkin aikaa.”
Järjestötyöstä tulikin lopulta pitkä ura. Tampereen Insinööreissä vierähti 25 vuotta toiminnanjohtajana.
Järjestöllistä osaamista puoluevaltuustoon
Puoluepolitiikkaan Koskinen lähti vahvemmin mukaan opiskeluaikojen jälkeen. Hän kertoo olevansa kolmannen polven demari molempien vanhempien puolelta. Kotona on aina lähdetty siitä, että heikompia pitää auttaa. Tämä ajatus on kulkenut vahvasti mukana myös Koskisen omassa elämässä ja ajattelussa.
“Minulle on aina ollut selvää, että jos olen poliittisesti aktiivinen, olen demari, tai sitten en tee politiikkaa ollenkaan”, Koskinen toteaa.
Koskinen on ollut puoluevaltuustossa kaksi kautta varsinaisena jäsenenä ja viime kaudella varajäsenenä. Pitkästä järjestökokemuksesta on hänen mielestään hyötyä, sillä monet toimintatavat toistuvat samanlaisina järjestöstä riippumatta.
Koskisen korostaa, että päätöksenteossa ei ole olennaista vain se, mitä päätetään, vaan myös se, miten päätetyt asiat toteutetaan. Siksi toimintasuunnitelman ja talousarvion käsittelyyn pitäisi hänen mielestään suhtautua nykyistä suuremmalla kiinnostuksella puoluevaltuustossa.
Puolueessa hänelle tärkeintä on, että rivijäsenten ääni kuuluu puolueosastoista aina puoluevaltuustoon asti. Puolueosastojen toimintaedellytyksistä ja taloudellisista resursseista on pidettävä huolta, sillä juuri osastot toimivat lähimpänä ihmisiä.
Tulevalta puoluevaltuustokaudelta Koskinen odottaa myös eteen mahdollisesti tulevia isoja päätöksiä.
”Eduskuntavaalien ja demarien vaalivoiton jälkeen puoluevaltuusto on se, joka lopulta päättää, millä hallituspohjalla mennään eteenpäin.”
Koskinen pitää tärkeänä, että puolue pitää neuvotteluissa kiinni linjauksistaan esimerkiksi työttömyysturvan suojaosan palauttamisen osalta.
Koskinen pitää todennäköisenä, että puoluevaltuuston eteen tulee myös uuden puoluesihteerin valinta, sillä nykyinen puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi on ehdolla eduskuntaan Lapin vaalipiiristä. Tehtävään tarvitaan joku, jolla on Näkkäläjärven tavoin asiaosaamista, esiintymiskykyä ja karismaa. Koskinen ajattelee, että sopiva henkilö voisi löytyä esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen piiristä.
Ohjelmien jalkauttamista ja uusia toimintatapoja
Kokeneelta järjestötoimijalta on kysyttävä, mitä SDP:ssä pitäisi kehittää järjestöllisestä näkökulmasta.
Yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena Koskinen nostaa esiin puolueen ohjelmien jalkauttamisen. SDP:ssä tehdään hänen mielestään huolella valmisteltuja ohjelmia, mutta niiden pitäisi näkyä nykyistä paremmin puolueosastojen toiminnassa ja ihmisten arjessa.
Toinen tärkeä uudistamisen paikka liittyy toimintatapoihin. Perinteinen kokoustaminen toimii edelleen osalle jäsenistä, mutta SDP:n on löydettävä myös uusia tapoja osallistua, jotta myös nuoremmat ihmiset löytävät tiensä mukaan toimintaan.
“Vaikka itse kuinka pidän livekokouksista työväentalolla, niin ei se kaksikymppisiä nuoria innosta. Pitää löytää niitä toimintatapoja, joilla saadaan ihan aidosti ihmiset tulemaan mukaan ajassa, jossa ihmisten vapaa-ajasta käydään kovaa kilpailua”, Koskinen tiivistää.
Pirkanmaan puoluevaltuutetut tutuksi -juttusarjassa esitellään pirkanmaalaiset puoluevaltuuston jäsenet: Esa Järvenpää, Jyrki Koskinen, Pilvi Kuitu, Saana Kuusipalo, Jonne Nurmi ja Maria Päivänen.
Vastaa