Pohjois-Hämeen sosialidemokraattinen piirijärjestön toimikunta järjesti tammikuussa vuonna 1922 Lempäälän Itäisen Työväenyhdistyksen talolla opastuskurssit. Kurssin päätteeksi nuoret opiskelijat asettuivat ryhmäkuvaan. Työväen Arkisto.

Sisällissodan jäljiltä suomalaista yhteiskuntaa repivät monet jakolinjat. Jyrkin railo avautui työväestön ja porvariston välille. Myös työväenliike oli revitty kahtia, sosialidemokraattien ja kommunistien leireihin. Joulukuussa vuonna 1918 sosialidemokraattien väliaikaisessa puoluekokouksessa oli otettu etäisyyttä kommunisteihin. ja samaan aikaan myös piirijärjestöissä kommunistit, vasemmisto-oppositio ja muut sosialidemokraatit selvittelivät välejään. Myös Pohjois-Hämeen piirissä vasemmistolla oli vahvaa kannatusta, mutta sosialidemokraattisessa piirijärjestössä puolueen linjaa kannattaneet saavuttivat enemmistön. Vuoden 1919 piirikokouksessa oli päätetty, että jatkossa valistustyöllä pyrittäisiin estämään ”jyrkkien” aatteiden kasvumahdollisuuksia.

”Jyrkkien” aatteiden leviämistä ei pystytty kokonaan estämään ja myös Pohjois-Hämeessä kommunisteilla oli runsaasti kannatusta. Mielenkiintoista on havaita, että kannatus ei suinkaan painottunut täällä teollisuuspaikkakunnille vaan enemmänkin maaseudun vähäväkisiin. Muutos näkyi SDP:n jäsenmäärän laskuna, mutta samaan aikaan sosialidemokraatit pyrkivät vahvistamaan järjestökenttää perustamalla uusia puolueosastoja. Jäsenmäärän laskuun vaikutti myös ammattiosastojen eroaminen puolueesta vuonna 1920. Eroamiset perustuivat vuoden 1919 puoluekokouksessa hyväksyttyyn sääntömuutoksen, jonka mukaan ammattiosastot saivat kuulua puolueeseen ainoastaan, jos kaikki osaston jäsenet olivat puolueen jäseniä. Tampereen seudulla päätöstä harmiteltiin, sillä näin oli kadotettu yhteys moniin järjestäytyneisiin työläisiin. Kommunistien toimintaa oli havaittu myös sosialidemokraattien puolueosastojen sisällä. ”Kommunistiset taipumukset ilmenevät joissain yhdistyksissä mm. puoluekokousverojen maksamisen kieltämisenä”. Lisäksi puolueosastojen yhteyteen perustettiin vasemmistolaisia nuoriso-osastoja, ”jotka vaikeuttavat sillä tavalla yhdistyksen toimintaa”.

Piirijärjestö kohdisti resursseja voimakkaasti valistustyöhön. Eri paikkakunnilla järjestettiin viikon kestäneitä kursseja, jotka koostuivat päivisin pidetyistä ”käytännöllisten aineiden harjoituksista” sekä illalla paikkakuntalaisille järjestetyistä luentotilaisuuksista. Käytännöllisten aineiden opetuksella kasvatettiin ennen kaikkea puolueosastoihin uusia toimihenkilöitä. Kursseilla opiskeltiin muun muassa kokouksien pitämistä, pöytäkirjan laatimista ja yhdistyksen kirjanpitoa. Tarjolla oli myös laajempaa yleissivistystä, mitä ei esimerkiksi kansakouluissa oltu pystytty tarjoamaan. Vuoden 1921 toimintakertomuksessa mainitaan, että piirin alueella järjestettiin vuoden aikana 21 kurssia.

Piirin palkattuna kurssiopettajana toimi Eemil Törmä Orivedeltä, jonka lisäksi piiriä kiersivät puoluetoiminnan yleisluennoitsija Otto Toivonen sekä Raittiusliiton ja Sos.dem. Naisliiton yhteinen luennoitsija Anni Rinne. Sos.Dem. Naisliiton piiritoimikunnan kanssa piiri palkkasi Pohjois-Hämeeseen myös oman naisjärjestäjän. Martta Salmela kiersi vuoden aikana puhumassa 48 eri tilaisuudessa. 1920-luvulla tiedostusvälineenä voitiin käyttää ainoastaan sanomalehtiä, joten eri paikkakunnilla järjestetyt tilaisuudet olivat puoluetoiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeitä, koska tätä kautta voitiin olla suoraan yhteydessä jäsenistöön. Paikallisten ihmisten kanssa voitiin näin keskustella ajankohtaisista kysymyksistä ja ”syventää jäsenten tietoisuustasoa”. Pienviljelijäväestöä pyrittiin tavoittamaan erityisillä ”vähävaraisten veronmaksajien” kokouksilla.

Vuoden 1921 lokakuussa järjestettiin jäsenhankintaviikko, jonka piirin toimintakertomuksessa kerrottiin onnistuneen hyvin. ”Tuhannet köyhälistöläiset olivat ikään kuin odottaneet lippujen alle kokoontumiskutsua ja kutsun kuultuaan tulivat riveihimme”, kirjoitettiin kertomuksessa varsin runolliseen sävyyn. Piirin alueella järjestettiin viikon aikana 107 ”uusien jäsenten vastaanottojuhlaa”, joihin osallistui kaikkiaan 6 655 henkeä. Uusia jäseniä ilmoittautui 1 048, jota toimintakertomuksessa kutsuttiin sangen tyydyttäväksi tulokseksi.

Lähde: Kertomus Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin sosialidemokraattisen piiritoimikunnan ja piirijärjestön toiminnasta v. 1921.

Keijo Rantanen

historiantutkija & tietokirjailija