Pirkanmaan hyvinvointialue maksaa 600 euron kertapalkkion niille henkilöille, jotka ovat olleet palvelussuhteessa luovuttavaan organisaatioon (kuntaan tai sairaanhoitopiiriin) 13.3.–15.6.2020 välisenä aikana vähintään seitsemän kalenteripäivää sellaisissa toiminnoissa, joissa SOTE-sopimuksen sovintoratkaisun mukaan kertapalkkio on määritelty maksettavaksi.

Palkkion edellytyksenä on lisäksi, että henkilöt ovat olleet KVTES:n soveltamispiirissä edellä mainittuna ajanjaksona ja tällä ajanjaksolla tehneet KVTES:n liitteiden 3 ja 4 mukaisia tehtäviä (SOTE-sopimus) kertapalkkion piiriin kuuluvissa toiminnoissa.

Kertapalkkio maksetaan myös niille edellytykset täyttäville henkilöille, jotka ovat olleet kiinnitettynä edellä mainittuihin toimintoihin vähintään seitsemäksi päiväksi, vaikka olisivat olleet koko edellä mainitun ajanjakson eli 13.3.–15.6.2020 poissa töistä esimerkiksi sairausloman tai perhevapaan vuoksi.

Kertapalkkion edellytyksenä on, että palvelussuhde samaan työnantajaan on edelleen voimassa 28.2.2023. Samalla työnantajalla tarkoitetaan liikkeen luovutustilanteessa sitä, että työntekijä tai viranhaltija työskentelee sen hyvinvointialueen palveluksessa, johon liikkeen luovutuksella on siirtynyt tai johon toiminnot ovat siirtyneet. Lisäksi kertapalkkion maksaminen edellyttää sotesopimuksen piiriin kuulumista 28.2.2023. (Pirha tiedote 23.3.2023)

Kertapalkkion piiriin kuuluviin toimintoihin erikoissairaanhoidon osalta lukeutuu myös pelastuslaitoksen ensihoito. Pelastuslaitoksen ensihoidossa työskentelee hoito- ja perustason ensihoitajia sekä ensihoitoon erikseen nimettyjä palomiehiä (=pelastajia). Yllä olevalla päätöksellä ensihoidossa työskentelevät palomiehet jäävät kuitenkin kertakorvauksen ulkopuolelle. Työnantaja (Pirkanmaan hyvinvointialue) perustelee asiaa SOTE-sopimuksella, jonka piiriin palomiehet eivät kuulu.

Kertakorvauksen maksuperusteiksi on kuitenkin aiheellisesti esitetty muun muassa koronaviruksen aiheuttama erityinen altistumisriski, valmiuslain rajoitukset sekä puutteellisen suojauksen aiheuttama henkilöstön altistuminen myös erityisesti kotihoidossa ja iäkkäiden palveluissa. Perusteluina on mainittu myös henkilöstön joustavuus ja jaksaminen koronapandemian etulinjan työssä.

Pelastuslaitoksen ensihoidossa on myös korona-aikana työskennelty työpareittain niin, että työparin on muodostanut hoitotason ensihoitaja ja palomies, hoitotason ensihoitaja ja perustason ensihoitaja ja joissain yksiköissä työparina on toiminut kaksi hoitotason ensihoitajaa. Kaikki työtehtävät, kuten kaluston tarkastukset, huollot ja desinfioinnit, potilaan tutkiminen ja hoidontarpeen arviointi, tarvittavan hoidon aloittaminen, potilaan siirrot ja luovuttaminen jatkohoitopaikkaan, tehdään yhdessä. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on edellyttänyt, että myös pelastuslaitoksen ensihoidossa työskentelevät palomiehet suorittavat muun muassa lääkehoidon osaamisen verkkokoulutukset (LOVe), ja lisäksi Pirkanmaalla on noudatettu tapaa, jossa ensihoitoon nimettyjen palomiesten työajasta vähintään 30% on tullut tapahtua ensihoidossa. Joka työvuorossa (4) on noin 40 nimettyä palomiestä, joilla on yllä esitetty kelpoisuus toimia myös ensihoidossa.

Muun muassa Suomen pelastusalan ammattilaiset ry (SPAL) on ottanut asiaan näkyvästi kantaa ja vaatinut koronakertakorvausta myös ensihoidossa toimiville palomiehille. Helsingin kaupunki/Helsingin pelastuslaitos onkin jo tehnyt päätöksen, jossa 600€ korvaus maksetaan sekä ensihoitajille että ensihoidossa toimiville palomiehille. Myös Länsi-Uudenmaan sekä Satakunnan hyvinvointialueilla on tehty päätökset korvauksista koskien molempia ammattiryhmiä.

Yllä olevin perusteluin sekä työntekijöiden tasapuoliseen kohteluun vedoten esitän, että Pirkanmaan hyvinvointialue maksaa koronakertakorvauksen myös pelastuslaitoksen ensihoidossa toimiville palomiehille.

Tampereella 3.4.2023

Kirsi Kaivonen

aluevaltuutettu