Suomi on käynnistänyt liittymisprosessin Natoon ja jäsenyyden myötä puolustusjärjestelmämme tulee uudistumaan monella tavalla. Tässä uudistuksessa tulisi huomioida varsinaisen sotilaallisen toiminnan muutoksen ohella myös sotilaslääketieteen hoitokäytäntöjen uudistaminen. Meillä oli vuosikymmeniä sotainvalidien hoitoon erikoistunut Kaunialan sotavammasairaala (nyk. Kaunialan sairaala), johon keskitettiin sodissa vammautuneiden hoito ja kuntoutus.

Esimerkiksi Tampereen yliopistossa on lahjoitusvaroin perustettu sotilaslääketieteen professuuri, joka on mahdollistanut opiskelijoiden keskuudessa suositun sotilaslääketieteen vapaavalintaisen opetuksen. Myös Puolustusvoimilla on oma Sotilaslääketieteen keskus. Näitä resursseja tulisi nyt käyttää yhteisen asian eli Ukrainassa haavoittuneiden hyväksi. Kannattaako jatkossa traumakirurgian opetuksessa käyttää tarkoituksella eläimelle aiheutettujen vammojen korjaamista, kun samaan aikaan sen voisi tehdä haavoittuneelle ihmiselle? Emme voi myöskään tietää, milloin tällaiselle toiminnalle on akuuttia käyttöä omassa maassamme.

Meneillään olevassa sodassa vammautuu joka viikko satoja ukrainalaisia miehiä, jotka tarvitsevat välitöntä hoitoa, jonka tarve on usein monimutkainen ja vaativa. Koska Ukrainan terveydenhuoltojärjestelmä on sodan vuoksi lähes romahtanut, on haavoittuneiden auttaminen Ukrainassa epätoivoinen tehtävä. Suomi-Ukraina maanpuolustusyhdistys ry on organisoinut Ukrainan sodassa haavoittuneiden sotilaiden ja heidän omaistensa avustuskuljetuksen Suomeen (IL 21.7.) ja suomalainen ortopedi on ollut Ukrainassa hoitamassa potilaita ja konsultoimassa paikallisissa sairaaloissa (HS 24.7.). Nämä arvokkaat toimet perustuvat yksittäisten henkilöiden auttamishaluun osoittavat selvästi, miten suuri avun tarve Ukrainassa tällä hetkellä on.

Nyt olisi oivallinen tilaisuus päivittää sotilaslääketieteen hoitokäytäntömme ja alan tutkimus- ja kehitystoiminta uudelle aikakaudelle. Mallia voitaisiin ottaa esimerkiksi Yhdysvalloissa toimivasta Veterans Health Administrationista.

Suurimmille hyvinvointialueille tulisi perustaa operatiivisten yksiköiden yhteyteen sotilaslääketieteen osaamiskeskuksia, joilla olisi tiivis yhteistyö Tampereen yliopiston sotilaslääketieteen oppiaineen ja Sotilaslääketieteen keskuksen kanssa. Hoitohenkilöstön saatavuus olisi taattua työn kiinnostavuuden vuoksi. Näiden yksiköiden toiminnassa ensimmäinen laajamittainen tehtävä olisi Ukrainan sodassa haavoittuneiden sotilaiden ja siviilien hoitaminen, millä täydentäisimme myös yleiseurooppalaisen humanitaarisen velvoitteemme auttaa sodan uhreja. Rahoituksen ei pitäisi olla ongelma, koska sotateollisuusaloilla voisi arvioida olevan suuri intressi rahoittaa tätä toimintaa.

Ulla Kampman, aluevaltuutettu

Terveisiä valtuustosta -palstalla kuullaan Pirkanmaan hyvinvointialueen luottamushenkilöiden näkemyksistä ja hyvinvointialueen ajankohtaisista asioista.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 26.7.2022.