Kun hallitus jakaa leikkauspolitiikallaan kansaa häviäjiin ja voittajiin, heikentää yksipuolisella työmarkkinapolitiikallaan työntekijöiden oikeuksia ja kutsuu näiden oikeuksien puolustajia mafiaksi, tarvitaan kansakunnan yhdistäjää, joka puhuu rohkeasti sopimisen ja kaikkien mukana pitämisen tärkeydestä. Kun hallituksen riveistä kutsutaan luotettavaa uutismediaa propagandaksi ja pyritään rajoittamaan ei-syntyperäisten suomalaisten oikeuksia osallistua kotimaansa politiikkaan, tarvitaan vahvaa arvojohtajaa, joka puolustaa ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion demokratian periaatteita.
Yksi presidentin tärkeistä tehtävistä on arvojohtajana ja kansakunnan ”unilukkarina” toimiminen. Presidentti voi omalta osaltaan nostaa asioita julkiseen keskusteluun ja kiinnittää huomiota huolestuttaviin kehityskulkuihin yhteiskunnassa. Viime kesänä tästä saatiin esimerkki käytännössä, kun presidentti vihelsi hienovaraisella viestillä hallituksen ympärillä pyörivän rasismikohun poikki ja sai hallituksen havahtumaan siihen, että asia on syytä ottaa tosissaan. Suomalaiset ovat osoittaneet arvostavansa tätä presidentin valtaa, kun sitä käytetään säästeliäästi ja oikeissa paikoissa.
Etenkin gallupkärjessä olevat ehdokkaat Alexander Stubb ja Pekka Haavisto ovat pyrkineet välttelemään arvokeskustelua ja rajaamaan presidentinvaalien puheenaiheet ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Tämä on ongelma, sillä ehdokkaiden väliset erot löytyvät juuri arvokysymyksistä. Erityisen tärkeää olisi keskustella myös siitä, mitkä ovat presidenttiehdokkaiden edellytykset irtautua puoluepolitiikasta ja toimia kansaa yhdistävänä hahmona aikana, jolloin hallituksen politiikka edistää kansan kahtiajakoa.
Presidentinvaalien yhteydessä on puhuttu tähän saakka pääasiassa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Nämä kuuluvat toki presidentin ydintehtäviin ja siksi on tärkeää tietää, mikä on ehdokkaiden linja näissä kysymyksissä. Tähänastisen keskustelun perusteella on kuitenkin käynyt selväksi, että Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja tulee jatkumaan pitkälti muuttumattomana, valitaan presidentiksi kuka ehdokkaista tahansa.
Nyt olisi korkea aika keskustella presidentin muistakin tehtävistä.
Lauri Lyly
kansanedustaja, puoluehallituksen jäsen
Taru Tolvanen
puoluehallituksen jäsen
Jaa tämä artikkeli