Maailman Diabetespäivää vietetään joka vuosi 14. marraskuuta insuliinin keksijän Frederik Bantingin syntymäpäivään liittyen. Päivän teema vaihtuu vuosittain, tänä vuonna aiheena oli ”Hyvä hoito kantaa huomiseen”.  Mitä tällä sanomalla halutaan suurelle yleisölle ja päättäjille kertoa? Pääviesti liittyy vahvasti vaikuttamistoimintaan ja edunvalvontaan. Tätä työtä tekevät diabetesyhdistykset diabeetikoiden ja heidän läheistensä arkielämää tukemaan.

Vaikuttamistoimet kohdistuvat vuoden 2023 alusta alkaen hyvinvointialueen päättäjiin riittävien ja tasavertaisten palveluiden turvaamiseksi. Yli 90 prosenttia diabeteksen hoidosta on omahoitoa, mikä tarkoittaa, että hyvinvointialueella jokaisen diabeetikon tulisi saada tarvitsemansa ajanmukaiset hoitovälineet ja tarvikkeet ja opastuksen niiden käyttämiseen. Laitteet ovat viime vuosina kehittyneet valtavasti ja ne mahdollistavat myös omamittaustietojen sähköisen siirron hoitoyksikköön. Diabeteshoitajan ja -lääkärin vastaanotot on järjestyttävä säännöllisesti ja hoitoketjut on saatava kuntoon. Vaikka digipalvelut yleistyvät, on tarjolla oltava myös lähipalveluita.

Jos omahoito ei onnistu, on seurauksena erittäin kalliit erikoissairaanhoidon kustannukset!

Kakkostyypin diabetes on perinnöllinen sairaus, jonka puhkeamiseen ihmisten elintavat vaikuttavat merkittävästi. Liikapaino, erityisesti vyötärölihavuus, vähäinen liikunta, väärät ruokatottumukset ja tupakointi lisäävät riskiä sairastua diabetekseen. Mikäli tunnistat kuuluvasi riskiryhmään, kannattaa omiin elämäntapoihin ja liikkumattomuuteen kiinnittää vakavasti huomiota. Siten voi jopa estää taudin puhkeamisen tai ainakin hidastaa sen etenemistä.  Elintapamuutoksen tekeminen kuuluu aina diabeteksen hoitoon lääkityksen (tabletit tai insuliini) rinnalla. Myös jalkojen ja suun hoitoon on kiinnitettävä huomiota. T2D eli tyypin 2 diabetes ei enää ole ikäihmisten sairaus, se voi koskettaa jopa päiväkoti-ikäisiä lapsia.

Tyypin 1 (nuoruustyypin) diabeteksessa insuliinin omatuotanto on kokonaan loppunut, minkä vuoksi tätä tyyppiä sairastavan diabeetikon elämä onkin koko loppuelämän ajan täysin riippuvainen pumpulla tai pistoksina annettavasta insuliinista.

Valtakunnallisella tasolla diabeteksen hoitovelka kasvoi koronan aikana. Diabeteksesta aiheutuvat hoitokustannukset nousevat huimaa vauhtia, siksi Pirkanmaan hyvinvointialueen ja kuntien kannattaa satsata voimakkaasti hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.

Kansalaisten terveyden edistäminen jää sote-uudistuksessa kuntien tehtäväksi, mutta erittäin tärkeää on hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhteistyön sujuminen. Työn jaon selkiyttämiseksi tulisi yhteistyö ja roolit elintapaneuvonnan toteuttamisessa kirjata hyvinvointialueen palvelustrategiaan.

Tampereen Diabetesyhdistys 70 vuotta

Diabetesliiton jäseninä on yli 100 paikallista yhdistystä, jotka tarjoavat jäsenilleen vertaistukea, kohtaamisia ja edunvalvontaa. Tässä yhteydessä on syytä lämpimästi onnitella Tampereen Diabetesyhdistystä, joka tänä vuonna viettää 70-vuotisen toiminnan juhlavuotta. Näihin aikoihin on valmistumassa myös yhdistyksen toimintaa kuvaava historiikki. Tampereen yhdistykseen kuuluu jäseniä muistakin kunnista kuin Tampereelta. Yhdistys on tehnyt erinomaisen tärkeää työtä alueen diabeetikoiden hyväksi. Tärkeää työtä tekevät myös Pirkanmaalla toimivat diabetesyhdistykset, joita on tusinan verran.

Hyvä hoito koostuu diabeetikon, ammattilaisten ja läheisten yhteistyöstä ja kun hoito sujuu, sairaus vaikuttaa mahdollisimman vähän elämänlaatuun ja -valintoihin. Diabetesyhdistysten yhteinen viesti päättäjille on, että hyvä hoito kantaa huomiseen ja tuo yhteiskunnalle säästöjä.

Leena Mankkinen

Aluevaltuutettu

Asiakkuus- ja laatujaoston jäsen

Terveisiä valtuustosta -palstalla kuullaan Pirkanmaan hyvinvointialueen luottamushenkilöiden näkemyksistä ja hyvinvointialueen ajankohtaisista asioista.

Kirjoitus on julkaistu Ylöjärven Uutisissa 9.11.2022