Orpo-Purran oikeistohallitus kaavailee sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksujen korottamista vuoden 2025 alusta alkaen. Perusterveydenhuollon maksuja korotettaisiin 22,5 prosentilla ja erikoissairaanhoidon maksuja jopa 45 prosentilla. 

Asiakasmaksuista päättäminen on hyvinvointialueiden vastuulla, mutta käytännössä hallituksen ajama maksujen ylärajojen nostaminen pakottaisi alueet nostamaan maksujaan, koska rahoitusta jaettaessa oletuksena pidetään ylärajalla olevia maksuja. Näin ollen alueet, jotka haluaisivat tukea asukkaidensa hyvinvointia ja toimeentuloa alhaisilla asiakasmaksuilla joutuisivat käytännössä leikkaamaan muita palveluita – lopulta kärsijänä olisi palveluita tarvitseva hyvinvointialueen asukas. 

Perusterveydenhuoltoon kohdistuva paine korottaa asiakasmaksuja on hyvin ongelmallista. Vakavampien sairauksien ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää, että ihmiset hakeutuvat hoitoon tarpeeksi aikaisessa vaiheessa. Parhaimmillaan oikea-aikaisella avulla turvataan asiakkaalle vuosikymmeniä elämisen arvoista elämää. 

Hallituksen halu korottaa asiakasmaksuja – ja näin ollen heikentää sairauksien ennaltaehkäisyä – näyttäytyy oudolta, koska ainakin kaksi suurinta hallituspuoluetta niin kokoomus kuin perussuomalaisetkin ovat vakuutelleet ennaltaehkäisyn ja nopeaan perusterveyden huollon piiriin pääsemiseen nimeen. 

Aluevaaliohjelmassaan 2022 perussuomalaiset kertoivat: ’’Keskeistä soten uudistamisessa on se, että perusterveydenhuollon piiriin pääsemistä nopeutetaan. Jos ihmisestä saadaan koppi perusterveydenhuollossa, voidaan monesti välttää sairauden kärjistyminen ja turvautuminen kalliiseen.’’ Toisaalta eipä olisi ensimmäinen ja tuskin viimeinenkään kerta, kun perussuomalaiset laittavat lupauksensa silppurin läpi. 

Kokoomus puolestaan vakuutteli 2023 eduskuntavaaliohjelmassaan: ’’Panostamme terveyden ja hyvinvoinnin ongelmien ennaltaehkäisyyn.’’ Kauniita sanoja, mutta käytännön toimet kertovat täysin toisenlaista tarinaa. 

On selvää, että asiakasmaksujen nostaminen, mihin hallitus hyvinvointialueita pakottaa, aiheuttaa eniten haittaa juuri sellaisille henkilöille, joiden elämää oikeistohallituksen kova leikkauslinja jo valmiiksi kurjistaa. Heille ei myöskään tuo helpotusta hallituksen yksityisille terveysjäteille antama 500 miljoonan euron Kela-korvauslahja, joka hyödyttää lähinnä suurituloisia (YLE 14.6.). Vaihtoehtoisesti kyseinen raha olisi voitu jakaa hyvinvointialueilla vahvistamaan hoitoon pääsyä tai vaihtoehtoisesti omalääkärimallin kokeilemiseen, jota Lääkäriliitto on ehdottanut. 

Vaikka sosiaali- ja terveyspalveluiden maksujen alentamista tai perimättä jättämistä on mahdollista hakea, ei lomakkeiden ja selvitysten antaminen tulisi olla päällimmäisenä murheena sairauden kohdatessa. Edellä mainitut ovat eittämättä aikaa vieviä asiakkaan kannalta ja myös lisäävät hyvinvointialueiden työntekijöiden byrokraattista työtaakkaa. 

Jälleen kerran hallituksen aikeiden kohdalla ei voi kuin ihmetellä sitä välinpitämättömyyttä, jolla heikommassa asemassa oleviin suhtaudutaan. Vääjäämättä näyttää siltä, että hyvinvointivaltiota ja kansalaisten keskinäistä arvostusta ja luottamusta halutaan romuttaa toden teolla. Samalla ollaan luomassa yhteiskuntaa, jossa tärkeintä vaikuttaa olevan, että pieni vahvojen ja varakkaiden joukko pärjää ja määrää. 

Sosialidemokraattinen aluevaltuustoryhmä