Hyvinvointialueen aluevaltuusto käsitteli kokouksessaan tarkastuslautakunnan väliarviointia, kuluvan vuoden talousarvion muuttamista ja Kirsi Kaivosen valtuustoaloitteeseen Koronakertakorvauksen maksaminen pelastuslaitoksen ensihoidossa toimiville palomiehille saatua vastausta.

Tästä jutusta voit lukea osan sosialidemokraattien puheenvuoroista valtuustokeskustelussa.

Ensihoidon palomiesten koronakorvaus uudelleenvalmisteltavaksi

Aluevaltuusto palautti koronakertakorvauksen maksamista pelastuslaitoksen ensihoidossa toimineille palomiehille vaatineen aloitteen valmisteluun. Palauttaminen sai valtuustolta laajan tuen äänin 57–21, ainoastaan kokoomuksen ja liike nytin vastustaessa.

Aloitteen jättänyt Kirsi Kaivonen kertoi, että Pirkanmaalla ensihoidossa toimivilla palomiehillä on omien tehtäviensä osaamisvaatimusten lisäksi vaatimuksia, jotka tulevat sote-puolelta. Näitä ovat mm. lääkehoidon tentit ja säännöllinen työvelvoite toimia ensihoidon yksiköissä. Hänen mukaansa työ ensihoidossa on ensisijassa parityöskentelyä:

– Kaksi työntekijää, tässä tapauksessa ensihoitaja ja palomies työskentelevät 24 tuntia yhdessä. Kaluston tarkastukset, huollot, hälytystehtävät, potilaan tilan arviointi ja tutkimukset, hoidon aloittaminen, siirrot ambulanssiin ja luovutus vastaanottavaan hoitolaitokseen – kaikki tehdään yhdessä.

Kaivonen painotti, että näin toimittiin myös korona-aikana ja työparista molemmilla yhtäläinen riski sairastumiseen sekä henkinen kuormitus.

– Maksettujen koronakorvausten mukaisesti toinen työparista jäi kuitenkin täysin ilman korvausta, jonka toinen työparista sai. Tässä ei yhdenvertaisuus tai tasapuolisuus mielestäni toteudu.

Koronakertakorvauksen maksamatta jättämisen perusteena ollutta muidenkin ammattiryhmien mahdollisuutta vaatia korvausta Kaivonen piti kelvottomana ja huonona signaalina henkilöstön suuntaan.

Pekka Järvinen totesi Suomessa koronan hoidetun hyvin ja toivoi hyvän hoidon jatkuvan yhä. Hän yhtyi Kaivosen kritiikkiin aloitevastauksesta.

– Tämä on suorastaan häpeällistä. Tapa, jolla ihmisiä on eriarvoistettu ja laitettu eri laatikoihin, vaikka tehdään samaa työtä ja samassa työtilassa, mutta sitten jätetään korvaukset maksamatta, Järvinen jyrisi.

Vuokratyövoiman käyttö kuriin?

Vuokratyövoiman käyttö hyvinvointialueella on yksi kohde, josta on tarkoitus löytää säästöjä tulevaisuudessa. Tarkastuslautakunnan väliarvioinnissa tuodaan esille, että tammi-heinäkuun aikana vuokratyövoimaan on käytetty yli tuplasti enemmän kuin koko vuodelle oli budjetoitu. Noin kaksi kolmasosaa kokonaisuudessaan kulutetusta lähes 22 miljoonasta on käytetty ikäihmisten palveluihin. Prosentuaalisesti suurin ylitys on tapahtunut lasten, nuorten ja perheiden palveluissa.

Leena Mankkinen pohti pystyykö hyvinvointialue yksin ratkaisemaan tällä hetkellä vallitsevan epäsuhdan:

– Vai tarvitaanko jotain vielä järeämpää, esimerkiksi lainsäädännöllistä apua tähän tilanteeseen?

Hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola vastasi, että asia on vahvasti hyvinvointialueiden, hyvinvointialuejohtajien sekä valtiovarainministeriön johtaman virkamiestyöryhmän asialistalla.

– Tämä on turmiollinen ilmiö tällä hetkellä palvelujärjestelmälle ja sitä täytyy saada parempaa kuntoon.

Toisaalta hyvinvointialueiden voimakkaat rajoitukset vuokratyövoiman käytössä saattaisivat Erholan mukaan johtaa palvelutason notkahduksiin.

Ulla Kampman totesi, että vuokratyövoiman lisääntyminen on pitkän kehityksen tulos eikä siihen ole hallituksilla ollut halua tai kykyä puuttua.

– Yksityisten terveysyritysten laajentaessa toimintaansa 2020-luvulle tultaessa on poliittiseen keskusteluun ujutettu termi valinnanvapaus, mikä on tuonut lisää tuulta purjeisiin tälle kehitykselle – tämä lienee ollut joidenkin poliittisten tahojen intressikin, Kampman epäili.

Hänen mukaansa taloudelliset hyödyt valuvat veronmaksajilta sijoitusyhtiöille ja ammatinharjoittajien verottomille osinkotileille. Jos tilanteen annetaan jatkua myös eriarvoisuus niin palkassa kuin työoloissa virassa olevien ja vuokratyössä olevien välillä. Kampman vaatikin, että niin Pirkanmaalla kuin valtakunnallisesti ryhdyttäisiin toimiin kehityksen estämiseksi. Toimia olisivat esimerkiksi johtamisen kehittäminen, henkilöstöolot ja vuokratyövoiman käytön rajaamiseen laadittavat ratkaisut.