Aluevaltuutettu Riitta Ollilan esittämä kysymys aluevaltuuston kyselytunnilla 8.4.2024:

Legioonateatteri on joutumassa vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin. Se on tehnyt jo yli kolmekymmentä vuotta uraauurtavaa ja tinkimätöntä työtä ja auttanut sadoittain erilaisissa kriisitilanteissa kamppailevia pääsemään elämässä eteenpäin. (Legioonateatterista voit lukea lisää: https://legioonateatteri.fi/)

Rahoitus on tullut useista lähteistä, Pirhalta kuntouttavaan työtoimintaan, Tampereen kaupungilta kulttuuriyhteisöjen avustuksena ja AVI:sta nuorten kuntouttavaan työpajatoimintaan. Nyt AVI on lopettamassa nuorten kuntouttavan työpajatoiminnan tukemisen, jonka osuus on ollut noin kolmannes Legioonateatterin budjetissa. Vuonna 2022 toiminnan piirissä koko Tampereella oli n. 1000 asiakasta. Mitään korvaavaa toimintaa ei näille nuorille ole toistaiseksi osoitettu, mikä on tietysti erittäin vakava puute.

Kuntouttava työtoiminta siirtyi Pirhalle, ja toistaiseksi asiakasmaksuliikenne Legioonateatterille on sujunut ongelmitta. Iso huoli on nyt toiminnan jatkuvuus. Epävarmuutta on lisännyt vielä Pirhan kohdalla huhut sosiaalisen kuntoutuksen lakkauttamisesta tai vähentämisestä jollakin aikavälillä. Tämän toiminnan piirissä on nykyisin 1300-1500 asiakasta. Tämän piirissä on nyt n. 15 Legioonateatterin kuntoutujaa.

Nyt näyttää siltä, että monet kuntoutujat ovat jäämässä tyhjän päälle, kun lopetettaville tai vähennettäville palveluille ei ole osoitettu mitään korvaavaa toimintaa. Näin ei saa tapahtua. Valtiontalouden tarkastusvirasto on laskenut, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa 1,2 miljoonaa euroa yhteiskunnalle.

Kysyn:

Miten eri viranomaisten keskinäinen vuoropuhelu toimii?

Rakennetaanko tukipolkuja yhdessä niin, ettei kukaan tipu kelkasta?

Ymmärretäänkö rahoituspäätöksiä tehdessä riittävästi varhaisen puuttumisen merkitys?

Ymmärretäänkö vakiintuneiden ja tuloksillaan vakuuttavien toimijoiden arvo?

Onko Pirhan suunnitelmissa sosiaalisen kuntoutuksen lakkauttaminen?

Onko kilpailutus ainoa keino hankkia palveluita?

Viranhaltijan vastaus:

Vastuualuejohtaja Elina Anttila:

Viranomaiset tekevät yhteistyötä monella saralla, mutta esimerkiksi päätökset kukin viranomainen tekee oman toimivaltansa puitteissa. Siten hyvinvointialue ei voi vaikuttaa aluehallintoviranomaisen päätöksiin.

Legioonateatterin toiminta on tunnistettu tärkeäksi ja merkittäväksi oman kohderyhmänsä osalta. Legioonateatteri ry on pitkään ollut kuntouttavan työtoiminnan ostopalvelun tuottajana ensin Tampereen kaupungille ja nykyisin Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Sosiaalista kuntoutusta Legioonateatteri ry:ltä on hankittu vuodesta 2021 lähtien. Legioonateatteri ry on tehnyt laadukasta ja vaikuttavaa työtä sosiaalipalvelujen, nuorisotyön ja työllisyyspalvelujen yhteisellä rajapinnalla.

Legioonateatteri ry on tällä hetkellä voimassa olevaan Osallisuutta vahvistavan kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen työ- ja ryhmätoiminnan palvelujen hankintaan tarjousta jättäessään ilmoittanut palvelulle päiväkohtaisen vertailuhinnan, jota on käytetty tarjouksia vertailtaessa sekä varsinaisen laskutushinnan. Vertailuhinta on se hinta, jonka Legioonateatteri ry on laskenut palvelun hinnaksi ilman Avin avustusta. Vuoteen 2024 saakka palvelusta on laskutettu laskutushinnan mukaisesti. Kun tieto Avin hylkäävästä avustuspäätöksestä saatiin, on Pirhan johtavan lakimiehen Tanja Welinin päätöksen mukaisesti siirrytty 1.1.2024 alkaen maksamaan palvelusta vertailuhintaa. Tällä toimella Pirha osaltaan tukee Legioonateatteri ry:n toiminnan jatkuvuutta.

Sosiaalista kuntoutusta on Pirkanmaan kunnissa järjestetty vaihtelevilla tavoilla. Pirkanmaan hyvinvointialueen Työikäisten sosiaalipalveluissa on tämän kevään aikana määritelty sosiaalinen kuntoutus yhteneväisellä tavalla, tavoitteena taata yhdenvertaiset palvelut Pirkanmaan hyvinvointialueen asukkaille. Tämän vuoksi erityisesti Tampereen ostopalvelusopimuksiin nojaava sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli korvautuu osittain ja suunnitelmallisesti avustuksina jaettavana tukena yhdistyksille ja säätiöille. Avustustoiminnalla rahoitettu matalan kynnyksen toiminta mahdollistaa kuntalaisille yhdistysten ja säätiöiden toiminnan piiriin hakeutumisen jatkossa myös ilman sosiaalipalvelujen asiakkuutta. Järjestöjen toiminnan etu verrattuna ostopalveluihin on siinä, että niihin voivat halukkaat osallistua matalalla kynnyksellä ja omaehtoisesti.

Sosiaalinen kuntoutus on sosiaalihuoltolaissa määriteltyä lakisääteistä toimintaa, jonka järjestämisvastuu on jatkossakin hyvinvointialueella. Sosiaaliseen kuntoutukseen ohjaudutaan kuitenkin sosiaalihuollossa tehdyn palvelutarpeen arvion kautta eikä näin ollen palveluihin voi henkilö omaehtoisesti hakeutua. Jotta mahdollisimman moni voisi jatkossa hyötyä esimerkiksi Legioonateatterin tarjoamasta toiminnasta, on toimintaa rahoitettu järjestöavustuksella.