Valtuuston kyselytunti: Vammaisten ihmisten palveluasumisyksiköiden kilpailutukset?

Aluevaltuutettu Markku Virkamäen esittämä kysymys aluevaltuuston kyselytunnilla 12.2.2024:

Pirkanmaan hyvinvointialueen hallitus on käsitellyt 29.1.2024 kokouksessaan hyvinvointialueen hankintaohjelmaa vuosille 2024-2025. Hankintaohjelmassa on mainittu useampia vammaisten ihmisten palveluasumisen yksiköiden mahdollisia kilpailutuksia.

Esitän hankintaohjelman perusteella seuraavat kysymykset:

Tietääkö Pirkanmaan hyvinvointialueen johto, että tieto palveluasumisen mahdollisesta kilpailutuksesta tai uusintakilpailutuksesta käynnistää epävarmuuden ja pelon aikakauden monien kilpailutettavien asumisyksiköiden asukkaiden ja heidän läheisten elämässä? Pelko ja epävarmuus liittyvät huoleen läheiseksi ja merkitykselliseksi tulleen henkilökunnan vaihtumisesta.

Onko hyvinvointialueen johto tietoinen siitä, että ko. kilpailutettavien yksiköiden vammaisilla asukkailla ei ole mahdollisuutta muutoksenhakuun hyvinvointialueen kilpailutuksen perusteella syntyvästä hankintapäätöksestä Markkinaoikeudessa samalla tavalla kuin hyvinvointialueella ja palveluntuottajilla on? Markkinaoikeus on hylännyt vammaisten henkilöiden valitukset sillä perusteella, että ”asia ei koske heitä”. Vammaiset ihmiset joutuvat turvautumaan eriytyvään muutoksenhakutiehen, joka ei tosiasiassa voi enää vaikuttaa hankintapäätökseen. Vammaisten ihmisten on ollut vaikea ymmärtää ja hyväksyä Markkinaoikeuden perustelua, koska kilpailutuksen tosiasialliset vaikutukset koskevat juuri heitä.

Onko hyvinvointialueen johto tietoinen siitä, että eriytyvä muutoksenhakutie tosiasiallisesti mitätöi asianomaisten vammaisten henkilöiden Perustuslain 21 §:n oikeusturvan ja oikeuden muutoksenhakuun viranomaisten päätöksistä ja siten heikentää merkittävästi heidän oikeusasemaansa? Onko hyvinvointialueen johto tietoinen siitä, että Suomen eduskunnan hyväksymä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimuksen 13 artikla edellyttää, että jäsenvaltiot turvaavat tasaveroisen oikeussuojan vammaisille henkilöille muiden kanssa? Onko hankintapäätökseen sisältyvä, tosiasiallisesti muista hankintapäätöksen osapuolista eriytyvä oikeussuojatie kyseisen vammaisyleissopimuksen mukainen?

Onko Pirkanmaan hyvinvointialueen johto tietoinen siitä, että EU edellyttää jäsenvaltioiden noudattavan erityisiä menettelyllisiä oikeuksia kansalaisille soveltaessaan EU:n direktiiveihin perustuvia säädöksiä kansallisesti. Kansallinen hankintalaki perustuu EU:N hankintadirektiiviin.

Viranhaltijan vastaus:

Hankintajohtaja Anniina Tirronen: Pirkanmaan hyvinvointialueen hankintasuunnitelmaa 2024-2025 käsiteltiin aluehallituksessa 29.1.2024. Mukana hankintasuunnitelmassa on vammaisten ihmisten palveluasumisen kilpailutuksia.

Pirkanmaan hyvinvointialue tekee tyypillisesti dynaamisen kaltaisia, puitetyyppisiä hankintoja, jotka ovat mahdollistavia. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (jäljempänä hankintalaki) 123 § velvoittaa hankintayksikön tekemään kirjallisen päätöksen ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta. Hankintapäätöksessä on siten kyse ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan välittömästi vaikuttavasta ratkaisusta, ja mahdollisessa muutoksenhaussa markkinaoikeus tutkii, onko hankintayksikkö noudattanut hankintamenettelyssä hankintalain säännöksiä.

Palvelujen käyttäjien tarpeiden huomioimisesta on säädetty hankintalaissa hankintayksikköä velvoittavilla säännöksillä. Hankintalain 108 §:n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoissa on otettava huomioon kyseistä palvelua koskeva lainsäädäntö. Lisäksi palvelun käyttäjien yksilöllisten ja pitkäaikaisten sekä toistuvien hoito- tai sosiaalipalvelujen turvaamiseksi hankintayksikön on otettava huomioon käyttäjien erityistarpeet ja kuuleminen siten kuin muualla laissa säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikön on sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa otettava huomioon palvelujen laatuun, jatkuvuuteen, esteettömyyteen, kohtuuhintaisuuteen, saatavuuteen ja kattavuuteen, eri käyttäjäryhmien erityistarpeisiin, käyttäjien osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä innovointiin liittyvät tekijät. Pykälän 3 momentin mukaan pitkäkestoisia hoito- ja asiakassuhteita koskevan sosiaali- ja terveyspalvelun hankinnassa hankintayksikön on määritettävä sopimusten kesto ja muut ehdot siten, että sopimuksista ei muodostu kohtuuttomia tai epätarkoituksenmukaisia seurauksia palvelun käyttäjille. Vaikka säännöksen noudattamisen valvonta kuuluukin markkinaoikeuden toimivaltaan, markkinaoikeus on toimivaltainen tutkimaan ainoastaan, onko hankintayksikkö toiminut laissa säädettyjen velvoitteiden vastaisesti. Markkinaoikeus ei arvioi, olisivatko jonkinlaiset toisenlaiset hankinnan kohteen määrittelyt tai vaatimukset olleet tarkoituksenmukaisempia palvelujen käyttäjien näkökulmasta.

Asiakkaalla on onneksi muita keinoja vaikuttaa, mikäli palvelun laatu ei vastaa asiakkaan tarpeita tai palvelussa ja sen laadussa on epäkohtia. Pirkanmaan hyvinvointialueella asiakas otetaan huomioon ja mukaan palveluiden suunnitteluun. Asiakas on aina mukana palvelutarpeen arvioimisessa ja asiakkaalla on itsemääräämisoikeus omaan elämäänsä ja siihen liittyviin asioihin. Asiakkaan oma tahto varmistetaan aina esimerkiksi asumispalveluun hakeutumisessa ja se kirjataan ylös eli asiakasta kuullaan. Asioita ei tehdä ilman asiakkaan omaa tahtoa, vaikka omaiset niin vaatisivat. Asia on eri, jos lääkäri on todennut, ettei asiakas voi tehdä enää itseään koskevia päätöksiä, vaan ne vaarantavat hänen etunsa ja turvallisuutensa. Asiakkaalle järjestetään palvelu palvelutarpeiden arvioinnin perusteella. Mikäli järjestämistapana on ostopalvelu, usein palveluntuottaja kuuluu kilpailutetun sopimuksen piiriin. Mikäli kilpailutetuista sopimuksista ei löydy asiakkaan yksilölliseen erityistarpeeseen vastaavaa palvelua, voidaan palvelu järjestää asiakaskohtaisena suorahankintana. Asiakkaalla on myös oikeus valittaa palveluistaan tai niiden saamattomuudesta, oikeus antaa palautetta ja tehdä muistutuksia.

EU:n Perusoikeuskirjan ehdot on osoitettu EU:n toimielimille ja muille elimille sekä kansallisille viranomaisille EU-lainsäädännön täytäntöönpanon yhteydessä. Perusoikeuskirjaa sovelletaan esimerkiksi, kun EU-maat antavat tai hyväksyvät kansallisen lain, jolla pannaan täytäntöön EU-direktiivi, tai kun niiden viranomaiset soveltavat EU-asetusta suoraan. Perusoikeuskirjalla ei laajenneta EU:n sääntöjen soveltamista asioihin, jotka eivät kuulu EU:n normaaliin toimivaltaan. Siltä osin kuin EU:n perusoikeuskirjaa ei sovelleta, perusoikeuksien suojelu on turvattu EU-maiden perustuslaissa tai valtiosääntöperinteessä ja niiden ratifioimissa kansainvälisissä yleissopimuksissa. Perusoikeudet on huomioitu ja huomioidaan kansallisia substanssilakeja säädettäessä ja niihin voi vedota myös muutoksenhaun yhteydessä, mitä kautta syntynyt oikeuskäytäntö ohjaa lain myöhempää soveltamista. Pirkanmaan hyvinvointialue huomioi osallisuuden ja puolustautumisoikeudet palvelujen järjestämisessä. Asia on erityisen tärkeä useita palveluita käyttävien, pääosin heikommassa asemassa olevien, ihmisten palveluiden järjestämisessä.