Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus teki merkittävät päätökset henkilöstön YT-neuvotteluista, vastaanotto- ja aikuissosiaalityön palveluista, vuodenosasto- ja kiirevastaanottopalveluista sekä IKI2035-ohjelmasta 20.11.2023. Päätös oli tärkeä sen vuoksi, että hyvinvointialueen merkittävä, liki yhden miljardin euron investointilainavaltuus voi nyt edetä ja saanee hyväksynnän.

Sosiaali- ja terveysasemia jää jäljelle 14 kuntaan Pirkanmaalla. Tampereellakin lakkaa mm. Kaukajärven ja Kämmenniemen terveysasemien toiminta. Yhdeksän kunnan alueelta soteasema loppuu. Nämä kunnat ovat Ikaalinen, Juupajoki, Kihniö, Kuhmoinen, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Urjala ja Vesilahti. Niiden alueella asuu 35 000 pirkanmaalaista. Yhdeksän kunnan lähiasemaa ja siihen liittyviä liikkuvia palveluita aletaan suunnitella ja pilotoida ensi vuoden alusta Luopioisten, Kurun ja Punkalaitumen alueella. Asukkaat osallistuvat pilottien suunnitteluun. Päätöksiä tehdään yksityiskohtaisesti vuoden 2024 syksyllä.

Vuodeosastojen ja kiirevastaanottojen osalla tapahtuu myös muutoksia. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen paikkamäärä ei juuri muutu. Reformin onnistumisen kannalta on tärkeätä, että ikäihmisten sekä erityisryhmien eri palvelumuodot toimivat eikä niistä aiheudu vuodeosastoille painetta. Itselläni on pitkä kokemus siitä, että sosiaalipalveluiden puutteita ja puutteellista järjestämistä on aina paikattu erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla. Eikä se ole tehokasta, taloudellista eikä inhimillistä. Eri hyvinvointialueiden päivystysasemilta tulee jatkuvasti viestiä siitä, että ikäihmisten asumispalvelut ovat puutteellisia ja jatkohoitopaikkoja ei ole riittävästi.

Aluehallitus päättikin yksimielisesti, että ”se seuraa puolivuosittain ikäihmisten palvelujen ohjelmaa ja tarvittaessa korjaa sitä. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, väestöennusteen kehittymisen ja väestön palvelutarpeen muutokset otetaan huomioon. Jos tulorahoitus kasvaa, ohjelma otetaan uudelleen tarkasteltavaksi. Ikäihmisten ohjelmassa seurataan myös palveluiden piiriin pääsyä ja jonotilannetta. Ohjelman toteutumisesta raportoidaan myös aluevaltuustossa.” Ikäihmisiin ja muistisairauksiin liittyviä palvelutarpeita on tärkeätä seurata tarkasti, että he eivät jäisi yksin ja tyhjän tai tarpeita vastaamattoman palvelun päälle.

Yli 80-vuotiaiden ihmisten määrä kasvaa Pirkanmaalla vuoteen 2035 mennessä noin 21 500 ihmisellä. Se on yli kaksinkertainen määrä nykyiseen samanikäiseen väestöön verrattuna. Lisäksi tuon määrän kasvun sisällä yli 90-vuotiaiden ihmisten määrä kolminkertaistuu. Yli 90-vuotiaiden henkilöiden kohdalla palvelutarpeet ovat usein laajoja. Lisäksi Muistiliitto arvioi, että vuosiin 2026 ja 2027 mennessä muistisairaiden ihmisten määrä kaksinkertaistuu nykyisestä.

Pirkanmaan hyvinvointialueen IKI2035-ohjelma sisältää merkittävän muutoksen nykyiseen ikäihmisten palveluiden järjestämistapaan: Kotona asuvien kotihoito sekä tehostettu palveluasuminen eivät kasva lainkaan. Omaishoito ja yhteisöllinen asuminen kasvavat. Yhteisöllisessä asumisessa ei ole lainkaan henkilöstön mitoitusvaatimusta. Tämä herättää paljon huolta.

THL:ssä tehdään parhaillaan selvitystä/tutkimusta ns. RAI-mittarin käytöstä ja ennustettavuudesta sekä sovellettavuudesta ikäihmisten palvelutarpeen arviointiin ja oikean palvelun määrittämisestä heille.

Helsingin Sanomien artikkelissa 13.11.2023 yhteisöllisestä asumisesta THL:n tutkija Sari Kehusmaa arvioi, että Suomessa jopa joka kymmenes ikäihminen olisi hoidossa tarpeeseensa nähden liian raskaassa palvelussa. IKI2035-ohjelman valmistelussa on sanottu, että jopa joka kuudes tai seitsemäs ikäihminen olisi liian raskaassa palvelussa. Tämä perustuisi RAI-mittarin antamiin tuloksiin.

RAI-mittari on tullut pakolliseksi 1.4.2023. Siihen mennessä mittaria on käytetty hyvin vaihtelevalla osaamisella eri kunnissa. Arviolta noin puolessa kunnista tätä mittaria ei ollut käytetty lainkaan.

RAI-mittariston kerääminen ja täyttäminen on sisältänyt paljon vaihtelua. Sen täyttäminen on ollut hyvinkin subjektiivista ja riippuvaista arvioinnin tekijästä, hänen osaamisesta ja asenteistakin. Pakollisuus ja osaamisen kehittäminen kaventanee vaihteluväliä, mutta millaisia johtopäätöksiä RAI-yhteenvedoista voidaan vetää tällaisiin laajoihin yhteiskunnallisiin päätöksiin, jotka rajaavat ja ohjaavat palveluun pääsyä? Nämä perusteet tuntuvat ensisijaisesti taloudellisilta perusteilta.

Edennyt muistisairaus ja monet, yhtä aikaa olevat fyysiset, henkiset sekä mielen avun ja tuen tarpeet edellyttävät hoitavan ihmisen pysyvää läsnäoloa.

IKI2035-ohjelman toteuttamista tulee seurata tarkoin. Olen ollut vähän hämmästynyt kuinka vähän eläkeläisjärjestöt ovat osallistuneet ohjelmasta käytyyn julkiseen keskusteluun. Pitäisikö niitä haastaa perehtymään ja seuraamaan asiaa tarkemmin?

Vanhentuvaa kaveriakaan ei jätetä!

Markku Virkamäki

Aluevaltuutettu

Monipalveluvaliokunnan puheenjohtaja