Valtuuston kyselytunti: Miten varmistetaan jatkohoitopaikkojen riittävyys?

Varavaltuutettu Lotta Hamarin esittämä kysymys aluevaltuuston kyselytunnilla 21.1.2025:

Perjantaina 10.1.2025 eduskunnan hoitotyön verkoston puheenjohtajan vierailun yhteydessä tuli esiin huolestuttavia tietoja TAYS syövänhoidon, kirurgian ja vatsasairauksien toimialueen tilanteesta. Toimialueen osastoilla on havaittu ruuhkautumista ja jatkohoitopaikkojen puutetta, mikä vaikeuttaa osastojen normaalin toiminnan sujuvuutta. Esimerkiksi syöpätautien vuodeosastojen 36 paikasta 13 potilasta odotti jatkohoitopaikkaa. Näin ollen osastoilla on potilaita, jotka hoidollisesta näkökulmasta voitaisiin jo siirtää eteenpäin ja tehdä tilaa uusille erikoissairaanhoitoa vaativille potilaille. Jatkohoitopaikkojen puute on johtanut myös leikkausten perumisiin, kun potilaita ei ole saatu siirrettyä eteenpäin välttämättä edes leikkaussalista. Tämä kuormittaa erityisesti osastonhoitajia ja ylihoitajia, mutta koko työyhteisöä, kun koulutetun ja osaavan henkilökunnan aikaa menee toistuvasti jatkohoitopaikkojen selvittelyyn, usein tuloksetta. Ongelma ei ole vain tämän toimialueen asia, vaan valitettavasti se koskee useita muitakin toimialueita.

Tuoreessa Lääkärilehdessä on asiantuntijakirjoitus häiriökysynnän ja henkilökunnan jaksamisen yhteydestä. Terveydenhuollon järjestelmän ongelmat kuormittavat henkilöstöä valtavasti. Häiriökysyntä voi olla siis myös järjestelmän sisäistä eli muun muassa juuri sitä, että erikoissairaanhoidon osastoilla hoidetaan sellaisia potilaista, jotka voitaisiin jo siirtää hoidollisesta näkökulmasta jatkohoitopaikkaan. Tämä nostaa paitsi kustannuksia, myös lisää henkilökunnan työkuormaa, kun samoja ongelmia käsitellään toistuvasti. Jatkohoitopaikkojen puutteeseen henkilökunnalla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa, mikä turhauttaa ja kuormittaa. Häiriökysynnän tiedetään siis lisäävän kuormitusta ja heikentävän työn sujuvuutta, mikä puolestaan voi johtaa työuupumukseen ja heikentää hoidon laatua sekä henkilökunnan pysyvyyttä ja saatavuutta entisestään. Kasvava osa toimialueen työntekijöistä tekee työn kuormittavuuden takia osittaista työaikaa.

Tämä tilanne vaikuttaa myös yhteispäivystyksen (Acuta) toimintaan, jossa ruuhkautuminen on merkittävä ongelma. Potilaat jäävät odottamaan osastoille siirtoa tai muuta jatkohoitopaikkaa, mikä kuormittaa päivystyspalveluja ja voi heikentää potilaiden toipumista. Acuta on suunniteltu ensisijaisesti äkillisesti sairastuneiden tai loukkaantuneiden potilaiden nopeaan arviointiin ja hoitoon, eikä sitä ole suunniteltu tarjoamaan pidempiaikaista hoitoa tai valvontaa.

Tunnistamme, että henkilöstön jaksamiseen voidaan pyrkiä vaikuttamaan koulutuksella ja erilaisilla valmennuksilla, mutta henkilökunta kokee, että pysyvämmät ratkaisut syntyvät nimenomaan häiriökysynnän vähentämisestä. Tämä edellyttää terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia muutoksia ja toimintatapojen selkeyttämistä. Hoidon jatkuvuuden ja moniammatillisuuden vahvistaminen olisivat tärkeitä toimenpiteitä, joilla voitaisiin parantaa potilaiden hoidon tuloksellisuutta, säästää kustannuksia ja parantaa henkilökunnan työhyvinvointia.

Kysymmekin hyvinvointialueen johdolta, kuinka vakavana ongelmana näette jatkohoitopaikkojen
puutteen?

Kysymme myös, kuinka sairaalapalveluiden jatkohoidon puutteet suhtautuvat ikäihmisten ympärivuorokautisen asumispalveluiden puutteisiin? Onko alueella valmisteilla toimia, joilla molemmat haasteet pystytään ratkaisemaan kokonaisvaltaisesti?

Miten tämä tilanne vaikuttaa alueen talouteen ja erityisesti hoitohenkilöstön kuormittuneisuuteen? Onko suunnitelmia, joilla varmistetaan, että jatkohoitopaikkojen riittävyys paranee ja ruuhkautuminen saadaan hallintaan? Onko suljettuja vuodeosastopaikkoja syytä avata uudelleen? Onko kotihoidon resurssit ensimmäisten kotiutumisen jälkeisten ratkaisevien viikkojen osalta riittävät?

Haluamme myös kysyä, ovatko ICT (esim. tunnusten saaminen ja ylläpito) ja välinehuollon ostopalvelusopimukset sairaalapalveluissa sellaisessa kunnossa, että hyvinvointialue ei joudu vastaamaan ostopalvelukumppanin toimituspuutteista tai virheistä, jotka voivat vaikuttaa hoitoketjujen sujuvuuteen ja potilasturvallisuuteen?

Aluehallitus on kokouksessaan 20.11.2023 jättänyt IKI2035 ohjelmaan ponnen, jossa sanotaan, että ”aluehallitus seuraa ja tarvittaessa korjaa IKI2035-ohjelmaa puolivuosittain huomioiden toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset… Raportissa seurataan myös palveluiden piiriin pääsyä ja jonotilannetta. Asiasta raportoidaan myös valtuustoa.”

Toivomme, että hyvinvointialueen johto voi antaa selvityksen siitä, millä tavalla nämä ongelmat aiotaan ratkaista, jotta terveydenhuoltojärjestelmä pystyy tarjoamaan potilaille riittävän ja laadukkaan hoidon ja samalla tukemaan erinomaista työtä tekevän ja osaavan henkilöstömme hyvinvointia.

Viranhaltijan vastaus:

Sairaalapalveluiden palvelulinjajohtaja Juha Kinnunen:

Kuinka vakavana ongelmana hyvinvointialueen johto näkee jatkohoitopaikkojen
puutteen?

  • Hyvinvointialueen johto kaikilla tasoilla suhtautuu jatkohoitopaikkatilanteeseen
    sen edellyttämällä vakavuudella. Ongelma on kansallinen ja sen
    ratkaisemiseen on Pirkanmaan hyvinvointialueella tehty lukuisia
    kehittämistoimia (mm. päivystysreformi) ja tilannetta seurataan viikoittain.
    Sairaalapalvelulinjalla on sairaansijoja lisätty syksyn 2024 aikana noin 30
    sairaansijalla lähisairaaloiden lääkäritilanteen kohennuttua, ja sairaansijojen
    määrä on laskennallisesti riittävä palveluiden järjestämiseksi.
    Kotisairaalatoiminnan laajentamisella ja palliatiivisen hoidon kehittämisellä on
    pystytty myös kohentamaan tilannetta. Vuodeosastoilla, sekä
    erikoissairaanhoidossa että lähisairaaloissa on kuitenkin potilaita, joiden
    tarkoituksenmukaisin hoitopaikka ei olisi kyseisellä osastolla.

Kuinka sairaalapalveluiden jatkohoidon puutteet suhtautuvat ikäihmisten
ympärivuorokautisen asumispalveluiden puutteisiin?

  • Lähisairaaloiden osastoilla ja psykiatrian erikoissairaanhoidon osastoilla on
    potilaita, jotka odottavat paikkaa ympärivuorokautiseen tai yhteisölliseen
    palveluasumiseen. Odottavat potilaat hidastavat erikoissairaanhoidon
    potilaiden siirtymistä lähisairaaloiden osastoille jatkohoitoon.
    Erikoissairaanhoidon ruuhkaisilla osastoilla kuntouttava työote ei parhaalla
    2 (3)
    mahdollisella tavalla toteudu odottaville yleislääketieteen potilaille. Yksittäisiä
    leikkauksia tai muita tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä on jouduttu perumaan ja
    siirtämään siksi, että vuodeosastoilla ei ole ollut vapaita paikkoja käytettävissä.
    Acutassa jatkohoidon järjestyminen potilaille ruuhkautumisen hallitsemiseksi
    on jatkuva haaste.

Onko alueella valmisteilla toimia, joilla molemmat haasteet pystytään ratkaisemaan
kokonaisvaltaisesti?

  • Ikäihmisten ympärivuokautisen palveluasumisen paikkoja on lisätty omaan
    tuotantoon vuoden 2025 alusta 16 paikkaa. Lisäksi ostopalveluita on lisätty 40
    paikkaa vuoden vaihteessa. Tämä näkyy palveluasumispaikkoja odottavien
    määrän vähentymisenä.

Miten tämä tilanne vaikuttaa alueen talouteen ja erityisesti hoitohenkilöstön
kuormittuneisuuteen?

  • Ympärivuorokautisen palveluasumisen ostopalvelupaikkojen käytön lisääminen
    ja väliaikaisten sairaansijojen avaaminen lisäävät jonkin verran
    hyvinvointialueen kustannuksia. Uusien sairaansijojen avaaminen on
    tapahtunut lisäämällä henkilöstöä tai vuorovahvuutta vuodeosastoilla, joten
    paikkojen nosto ei suoranaisesti vaikuta henkilöstön kuormittuneisuuteen.
    Muutokset ja ylimääräinen järjestämiseen liittyvä työ lisää todennäköisesti
    hetkellisesti henkilöstön kuormittuneisuutta.

Onko suunnitelmia, joilla varmistetaan, että jatkohoitopaikkojen riittävyys paranee ja
ruuhkautuminen saadaan hallintaan?

  • Lähisairaaloiden sairaansijamäärää on saatu lisättyä onnistuneiden
    lääkärirekrytointien myötä. Yllä esitetyn mukaisesti ympärivuorokautisen
    palveluasumispaikkoja on avattu ja ostettu. Lisäksi sosiaali- ja
    terveydenhuollon tilannekeskuksen perustamisen myötä kotiin vietävien
    palveluiden ammattilainen saa jatkossa ennakoimattomassa tilanteessa
    koordinoidusti moniammatillisen avun yhdellä yhteydenotolla. Tavoitteena on,
    että asiakas saa nykyistä tarkoituksenmukaisemmin oikean avun, oikeaan
    3 (3)
    aikaan ja oikeassa paikassa. Päivystyksellistä hoitoa ja hoivaa tarvitsevien
    potilaiden lähettäminen Acutan kautta sairaalan osastoille vähenee.

Onko suljettuja vuodeosastopaikkoja syytä avata uudelleen?

  • Tällä hetkellä uudelleen avaamisen tarvetta ei ole, edellä kuvattujen
    toimenpiteiden lisäksi. Palveluverkossa olevien osastojen pitäminen täydellä
    sairaansijamäärällä on lähellä toteutumista.

Onko kotihoidon resurssit ensimmäisten kotiutumisen jälkeisten ratkaisevien viikkojen
osalta riittävät?

  • Kotihoidon resurssit ovat pääosin riittävät. Yhteistyötä kotiuttamisprosessien
    kehittämiseksi tehdään aktiivisesti sairaalapalveluiden ja ikäihmisten
    palveluiden yhteistyönä.

Ovatko ICT (esim. tunnusten saaminen ja ylläpito) ja välinehuollon
ostopalvelusopimukset sairaalapalveluissa sellaisessa kunnossa, että hyvinvointialue ei
joudu vastaamaan ostopalvelukumppanin toimituspuutteista tai virheistä, jotka voivat
vaikuttaa hoitoketjujen sujuvuuteen ja potilasturvallisuuteen?

  • Uusien tai keikkatyöhön tulevien työntekijöiden tunnusten saamiseen ja
    ylläpitoon on ajoittain liittynyt ongelmia. Niihin liittyviä viiveiden juurisyitä on
    ratkottu yhdessä mm. Istekin kanssa. Kokonaan niistä ei ole päästy eroon,
    mutta ongelmat ovat olleet pistemäisiä. Välinehuollon osalta ei ole tunnistettu
    erityisiä ongelmia. Tukipalvelut ja Tuomi hallinnoivat näitä sopimuksia ja heillä
    on toimivat mekanismit puuttua mahdollisiin sopimuspoikkeamiin.

Kommentit

  1. Miten Dementtia potilaan hoito,?

Kommentointi on suljettu.