Hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui maanantaina 15. tammikuuta. Kokouksen asialistalla oli sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen vahvistaminen vuodelle 2024. Pohjaesityksen mukaan maksuja korotettaisiin kauttaaltaan 10 prosentilla.

Sosialidemokraattisen ryhmän puheenjohtaja Joni Kumlander esitti, että nk. terveyskeskusmaksujen eli avosairaanhoidon lääkäripalveluiden ja kiirevastaanotosta arkisin 8-20 perittävissä maksuissa korotusta ei toteutettaisi, vaan niiden hinta säilyisi vuoden 2023 tasolla.

– Vakavien sairauksien ennaltaehkäisyn näkökulmasta on kriittisen tärkeää, että hyvinvointialueella säilytetään perusterveydenhuollon asiakasmaksut kohtuullisina ja päämääränä tulee olla niiden poistaminen kokonaan, hän totesi.

Kumlander perusteli esitystään myös sillä, että asiakasmaksujen ja hallituksen asettaman maksukaton korotukset aiheuttavat eniten haittaa juuri heille, joihin moni muukin hallituksen toteuttama leikkaus kohdistuu.

– Vaikka maksujen suhteen on mahdollista hakea niiden kohtuullistamista, ei ole inhimillisesti oikein olettaa, että vaikean sairauden kohdatessa yksilöllä tai hänen lähipiirillään olisi jaksamista byrokratian kiemuroihin, Kumlander totesi.

Perimmäiseksi syyksi hyvinvointialueen kapeaan liikkumavaraan asiakasmaksujen suhteen hän nimesi hallituksen riittämättömän soterahoituksen:

– Hallitus vaatii hyvinvointialueilta kohtuuttomia toimia, jotta lainanottovaltuus (investointeihin) saadaan. Nyt näiden valtuuksien maksajiksi joutuvat tavalliset ihmiset.

Leena Mankkinen jakoi huolen asiakasmaksujen kohtuullistamisen tai perimättä jättämisen haastavuudesta ja kertoi, miten asiasta on hyvinvointialueen osalta kerrottu.

– Oli ohje, toimi näin: ennen alentamista hae kaikki sinulle kuuluvia etuuksia Kelasta. Kirjalliseen hakemukseen pitää lisätä tositteet menoista, tuloista, varoista, veloista, tiliote kahdelta kuukaudelta ja veroilmoitus. Kuka sairas vanha ihminen pystyy tällaisia oikaisuvaatimuksia näillä ehdoilla tekemään?

Salin oikean laidalta tyydyttiin vähättelemään asiakasmaksukorotusten vaikutuksia. Sosialidemokraattien Pekka Järvinen vastasi maksukorotusten vähättelijöille, että on muistettava etteivät asiakasmaksut ole ainoat ihmisten elämään vaikuttavat maksut, jotka ovat noususuunnassa.

– Kun palveluita on nyt tasapäistetty Pirkanmaan laajuisiksi, kuten kuuluukin, niin se on vaikuttanut samoihin asiakkaisiin monella eri tapaa. Esimerkiksi Valkeakoskella hälytysrannekkeen hinta pomppasi 27 prosenttia, kun siirryttiin hyvinvointialueelle ja se kohdistuu hyvin pitkälti samoihin henkilöihin, jotka eniten käyttävät palveluita ja joilla on vähiten rahaa käytettävissä. Maksupaineita tulee montaa eri kautta samoille henkilöille, Järvinen kertoi salin oikeaa laitaa sivistäen.

Jenni Jokinen puolestaan piti valitettavana sitä, kuinka joissain puheenvuoroissa selkeästi näkyi se, kuinka kauaksi päättäjät ovat erkaantuneet köyhien ja pienituloisten arjesta, jossa muutamillakin euroilla on merkitystä. Myös Markku Virkamäki painotti, että pitäisi miettiä kuinka suuren osan kokonaisuudessaan maksut vievät joidenkin henkilöiden tuloista. Hän nosti esille vertailtavaksi myös hallituksen tekemän yksityiselle terveydenhuollolle kohdennettujen nk. kelakorvausten korotuksen, jotka tulevat nykyhallituskauden aikana maksamaan noin 500 miljoonaa.

– Kun Kumlanderin tekemä muutosesitys maksaa noin 700 000 euroa, niin 10 prosentin säännön mukaan koko valtakunnassa se tarkoittaisi noin seitsemää miljoonaa euroa koko valtakunnan tasolla. Sen muutoksen tekeminen ei olisi mahdotonta ja se huomioisi pienituloisten ja heikompiosaisten tilanteen, Virkamäki pohti.

Taru Tolvanen korosti tehtävien päätösten suunnan ja tavoitteiden merkitystä hyvinvointialueen kehityksen kannalta: