Aluehallitus: Pirkanmaan hyvinvointialue vastustaa lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskemista

Aluehallitus päätti yksimielisesti antaa lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskua vastustavan lausunnon. Jälkihuolto on merkittävä palvelu, jonka tarkoituksena on auttaa nuoria saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäiseen elämään ja ennaltaehkäistä joutumista raskaampien palveluiden piiriin.

Edellisellä hallituskaudella toteutettiin jälkihuollon ikärajan nosto 21 vuodesta 25 vuoteen. Ikärajan lasku 25 vuodesta 23 vuoteen on yksi monista oikeistohallituksen sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistamista leikkauksista, joissa unohdetaan inhimillisyys ja ajatellaan ainoastaan lyhyen aikavälin talouslukuja.

Kyseenalaisen tavoitellusta ikärajan laskusta tekee myös se, että aiemman ikärajan noston vaikutuksien arviointi on haastavaa, sillä lain piiriin päässeet nuoret eivät ole vielä ehtineet täyttämään 25 vuotta lain siirtymäaikojen vuoksi.

Jälkihuoltoon kohdistettavista leikkauksista voi lukea lisää Ylen artikkelista.

Sosialidemokraatit vaativat palveluverkkotietojen tarkistamista

Sosialidemokraatit esittivät aluehallitukselle toivomusponnen, jossa edellytetään sote-asemien väestöpohjan sekä kiinteistöjen pohjatietojen tarkistamista. Myös asiointi ja kulkusuunnat tulee huomioida sekä henkilöstön riittävyys selvittää. Myös kiirevastaanottojen määrä ja aukioloajat tulee olla suhteessa tarpeeseen. 

Aluehallitus merkitsi tiedoksi ja jatkovalmistelun pohjaksi ensimmäisen koonnin palveluverkkoa koskevista palautteista. Keskeisistä huomioista on laadittu viranhaltijavalmistelussa johtopäätökset, jotka hallitus käsitteli. Ennen lopullisia päätöksiä huomioidaan mm. tulevissa asukastilaisuuksissa esitettävä palaute, asukaskyselyn tulokset ja muut lausunnot.

Hallitus totesi myös, että korvaavien ja täydentävien palveluiden toiminta pitää varmistaa ennen päätösten toimeenpanoa.

Yhteistoimintaneuvotteluilla haetaan päällekkäisyyksien purkamista

Hyvinvointialue kartoittaa säästöjen saamiseksi muun muassa ostopalvelusopimusten päivitysmahdollisuuksia, jotta palveluja voitaisiin siirtää hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. Lisäksi tavoitellaan vuokratyövoiman ja vuokrattujen tilojen vähentämistä. Myös konserniyhtiöt huomioidaan säästötavoitteiden toimeenpanossa.

Osana kokonaisuutta tarkastellaan tuottavuuden parantamista ja oman henkilöstön kohdentamista erityisesti asiakas- ja potilastyöhön. Ensisijaisesti säästöjä etsitään toiminnan päällekkäisyyksistä, ei-lakisääteisistä tehtävistä, palvelujen verkoston uudistuksesta sekä hallinnon ja työnjohdon tehtävistä, joista voidaan siirtää työpanosta asiakas- ja potilastyöhön.