Hallitus valmistautuu tulevaan kehysriiheen, jossa se päättää tulevien vuosien taloussuunnitelmastaan. Lisäksi tarkoitus on päättää mittavista lisäsopeutuksista valtion talouteen. Arviot liikkuvat 3 miljardin tasossa. Tarjoankin nyt keinoja, joilla tähän päästäisiin niin, että ”kipeät päätökset” jakautuisivat laajemmalle kuin tähän mennessä. 

Aloitetaan tulopuolesta. Arviot perustuvat eri lähteisiin ja ovat suuntaa antavia. Hallituksen jo tekemistä päätöksistä solidaarisuusveron alarajan ja yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvausten palauttaminen aiemmalle tasolle toisi arviolta 130 miljoonaa euroa. Listaamattomien yhtiöiden sekä yleishyödyllisten yhteisöjen osinkoverotusten uudistamisella voisi saada lisätuloja 500 miljoonaa. Yhteisöveron nostaminen 1 %-yksiköllä toisi noin 400 miljoonaa. Epäterveellisille ravintoaineille asetettavan terveysveron arvio olisi 500 miljoonaa. Olen myös valmis nostamaan niiden eläkkeiden verotusta, jotka ylittävät suomalaisten palkansaajien keskiansion. Näin olisi kasassa noin puolet arvioidusta sopeutustarpeesta.

Jatketaan menopuolella. Yritystukien karsimisesta on puhuttu pitkään, osoittautuen kuitenkin vaikeaksi. Näihin täytyy rohkeasti puuttua, ja ehdotan sekä 500 miljoonan euron leikkausta että vastaavan erän uudelleenkohdentamista ympäristöystävällisempään suuntaan. Erityisesti listalla olisivat laiva- ja lentoliikenteen tuet. Maatalous- ja viljelytukiin kohdistaisin 250 miljoonan euron leikkaukset ja vastaavan uudelleenkohdentamisen luomuviljelijöitä suosivaksi. Leikkaukset kohdentuisivat suurimpiin tuen saajiin sekä turkistarhaukseen. Hyvätuloisten perheiden lapsilisissä voisi olla vähentämisen varaa, mutta kokonaan en olisi sitä heiltä poistamassa. Näillä oltaisiin lähellä 3 miljardin tavoitetta.

Myös muita toimia tarvitaan. Työllisyyden nostamisessa kulkisin päinvastaiseen suuntaan kuin hallitus, palauttaisin työttömyysturvan suojaosan ja nostaisin sen 500 euroon/kk. Hallituksen tavoite kokoaikatyötä tekevien määrän lisääntymisestä on hyvä, mutta nyt se siirtää vastuun tästä pelkästään työnhakijoille. Työnantajia tulisikin verotuksen avulla kannustaa palkkaamaan ihmisiä kokoaikatyöhön. Kohdennettu väliaikainen elvytys rakennusalalle sekä mielenterveyspalveluihin ja koulutukseen panostaminen ovat tärkeitä työllisyyden näkökulmasta. 

Hyvinvointialueiden talousongelmat ovat laajat. Ymmärrän että kiinteistöjen karsimista tullaan jossain määrin tekemään, ja digi- sekä liikkuvien palvelujen lisäämisessä on potentiaalia, mutta suunnitelmia monien palveluiden alasajosta ei tule hyväksyä. Samaan aikaan alueiden johtotehtävissä olevat tienaavat monta kertaa enemmän kuin perustyötä tekevät. Vetoankin teihin hyvät johtajat, olkaa mukana säästötalkoissa. Siitä ei toki suurta summaa kertyisi, mutta symbolisesti se olisi tärkeää. 

EU-tasolla tarvitaan jatkossakin laajaa yhteistyötä harmaan talouden torjumisessa. Toisin kuin hallitus sanoo, ei ole pakko tehdä vain tietyllä tapaa. Luettelemani keinot osoittavat, että vaihtoehtoja on olemassa. Kyse on tahdosta ja valinnoista.

Jonne Nurmi

Puoluevaltuutettu